keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Älä jäädytä järkeä pakkasessa

Ne on taas täällä; pakkaskelit, palelevat koirat ja jäätyvät tassunpohjat. Koira vaatetetaan tassuista päähän aseteltuun tupsupipoon saakka ja siinä missä joutuu rasvaamaan omaa naamaansa lorautetaan rasvaa myös koiran tassunpohjiin. Keskustelupalstat täyttyy pohdinnoista onko kyseessä muoti-ilmiö, miten kukin suojaa koiransa ja mitä järkeä on vaatettaa esimerkiksi pakkasessa jalostettu koira, saatika jättää treenipäiviä pakkasen vuoksi tekemättä. Lisäksi liika vaatettaminen kuivattaa sekin jo koiran ihoa, on koiran mielestä useimmiten epämiellyttävää ja irti juoksuttaessa takit jäävät pusikkoihin kiinni.

Niin. Koitappa siinä sitten pohtia mitä oman karvatassunsa kanssa tekisi. Netistä löytyy hyvin vähän tietoa koiran kylmän sietokyvystä, virallisia pakkasrajoja on hyvin vähän ja kaikki etenevät mututuntumalla. Mutta koska mututuntumat on maailman ärsyttävimpiä ja ovat usein väärässä erityisesti eläintenkohdalla, jotain faktatietoa olisi kiva tietää. Olettaisin, että vaikka biologiset erot ihmisen ja koiran välillä ovatkin melko suuria, pureutuu pakkanen suurinpiirtein samalla tavoin koiraan kuin ihmiseen ja keho toimii samalla tavalla selviytyäkseen rasituksesta pakkasessa ja välttääksen esimerkiksi hypotermian.


Katso koiraasi, sen rakennetta ja fyysistä kuntoa. Onko se pieni vai keskikokoinen, hyvässä kunnossa oleva nuorukainen vai laihassa kunnossa oleva veteraani. Jos esimerkiksi englanninbulldoggi ei pysty hengittämään normaalisti edes ideaaleissa oloissa, miten se voisi hengittää pakkasessa hyvin? Onko koirasi kotoisin alaskasta vai afrikasta? Mikä sen rodunomainen tehtävä on ollut, vartioida lampaita säässä kuin säässä vai pelkkä metsästyskäyttö? Mieti siis koiran rakennetta ja kylmänkestävyyttä jo näiltä osin. Kun olet tullut jonkinlaiseen päätelmään siitä, mikä on koirasi kohdalla järkevä pakkasraja harrastuksille, metsälenkeille ja normaaleille lenkeille mieti vaatetus pipoista töppösiin sen mukaan. 

Miksi koiralle takki pakkasella?
Tähän voisi joku hieroja tai fyssari antaa hyvinkin kattavan selityksen (kannattaa kysyä oman koiran hierojalta toimitatapaa!) mutta yksiselitteisesti; se pitää koirasi lihakset lämpimänä. Nopeat siirtymät esimerkiksi kotoa (jossa huonelämpötila lähes 20 astetta lämmintä) kylmään autoon (jossa pakkasta lähes 20) on lämmönvaihdos jo niin suuri, että lihaksia kannattaa suojata hyvin. Lisäksi rauhallisemmilla lenkeillä se ylläpitää koiran lämpöä hyvin.

Hyvin helppo, halpa ja yksinkertainen tapa siis ennaltaehkäistä lihasjumeja.

Koiralla pipo?
Oletteko nähneet paleltuneita koiran korvia? Ne ovat ikävät ja särkevät. Meiltä löytyy taloudesta yksi paleltunut korva joka sekin oltaisiin vältetty pipolla. Katso koirasi korvanlehtiä ja tunnustele niitä lenkin jälkeen kartoittaaksesi pipon tarvetta.

Tossut?
Koiran anturat kestävät lähestunnottomuutensa ansiosta todella kovia pakkasia, röpelöisiä pintoja ja kuumaa asfalttia. Ääriolosuhteissa tilanne kuitenkin muuttuu kun anturoiden sarveiskalvo rikkoutuu ja vastaan tulee hermot ja verisuonet. Lisäksi pellolla riehuvan koiran jalat ovat lumessa kokonaisvaltaisesti joka tarkoittaa sitä, että myös varpaat ja tassunpohjat joutuvat kylmän kanssa kosketuksiin ja sitten saattaakin jo kylmä yllättää. 

Koiran anturoista kannattaa siis pitää hyvää huolta, rasvata niitä tarpeen mukaan jotta ne eivät kuivu ja halkeile helposti (kookosöljy), tossut kannattaa hankkia mikäli koira nostelee jalkojaan lenkillä tai metsässä pysähtyy irrottelemaan lumipaakkuja tassuistaan. 

Muista nesteyttää ja ruokkia oikein pakkasilla!
Kriittisen lämpötilan ylä- tai alapuolella koiran energian tarve lisääntyy. Erityisesti pakkaskeleillä koira käyttää energiaa lämmittääkseen itseään. Erityisesti ulkokoirien kohdalla tämä on otettava huomioon ruokinnan suhteen. Koira tarvitsee lisää energiaa yksinkertaisesti pitämään itsensä lämpimänä. 

Nesteytys on yhtä tärkeeä kovilla pakkasilla kuin kesähelteillä. Tarjoa koiralle haaleaa vettä juotavaksi, mausta tarvittaessa tonnikalaöljyllä tms. Nestehukka on realistinen vaara jota koirakaan ei välttämättä itse tunnista. Seuraile siis että koirasi juo tarpeeksi, erityisesti treenatessanne.

... ja muista juoda myös itse vaikka jano ei olisikaan ;)


Mikä nyt on ainakin varmaa on se, että kovat pakkaset rasittavat väistämättä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Lisäksi kylmä laskee suorituskykyä, jäähdyttää kehon lämpötilaa joka taas nostaa verenpainetta ja sydän kuormittuu luonnollisesti enemmän. Pakkasessa palellutetut sormet tai varpaat eivät ole leikin asia ja lisäksi harva muistaa juoda tarpeeksi pakkasilmassa liikkuessaan.

Mutta kuten hengitysliittokin osaa kertoa, kylmän sietoon vaikuttaa luonnollisesti ihmisen fyysinen kunto, kehon koko ja muoto jne.. Näistä ainakin osa pätee myös koiriin, onko koirasi nuori, hyvässä kunnossa eikä pienimmästä päästä? Onnea, sillä silloin sen tulisi kestää kylmää paremmin kuin vanhan, pienen sekä huonokuntoisen yksilön.

Ensimmäinen ongelma mikä itselle on tullut mieleen, on luonnollisesti pakkasessa hengittäminen. Tiede- lehden (nro 1/2013) Hannu Rintamäki osasi kertoa, että sitä absoluuttista rajaa, kuinka kylmää ihminen voi hengittää, ei ole koskaan selvitetty. Mutta koska kylmä ilma on väistämättä aina myös kuivaa koska se ei pidä kosteutta yhtä hyvin kuin lämmin, se ahtauttaa hengitysteitä supistamalla pienet keuhkoputket. Vaikka absoluuttista rajaa ei ole, Rintamäen mukaan jo kilpahiihto 17 asteen pakkasessa alkaa näkyä keuhkoissa ja raskaassa kylmätyössä voi kehittyä myös rasitusastma.

Myös kilpaurheilijoilla tuo maaginen 17 astetta on merkki siitä, että kannattaa olla varovainen ja -20 astetta on raja jolloin liikuntaa ei harrasteta lainkaan (Haaga-Helian yliopettaja ja valmentaja Timo Vuorimaa, yle.fi 30.1.2012). Kyse ei ole ainoastaan siitä, että kestät hyvin kylmää vaan siitä, että kuiva ilma ärsyttää limakalvoja ja hengitysteitä ja jo yhdellä ulkoilukerralla voi kylmästä ilmasta saada tulehduksen.

Hevospuolella on pikkutytöstä saakka opittu pakkasrajaksi -15 astetta. Hevonen (meilläkin pihatossa elellyt aikanaan) ei ole pääsääntöisesti kylmälle arkaileva ja sen elimistön rakenne soveltuu esimerkiksi ihmiseen/koiraan verrattuna paremmin kylmään. Pitkän kaulansa ansiosta jolloin ilma ehtii lämmetä ennen keuhkoja, mutta silti ravien suositus pakkasrajat rannikolla ovat 15-20 asteen välissä, sisämaassa hieman korkeammat tuuliolosuhteet tietysti huomioiden. Liike tekee pakkasessakin hyvää, mutta hengästyminen ei. Joissan metsästyskoirien metsästyskokeissa pakkasrajaksi on ilmoitettu -18 astetta joka sekin saattaa olla liikaa vanhemmille yksilöille sekä esimerkiksi pennut saaneelle jolla paleltumisvaarassa ovat esimerkiksi nisät.

Mitä raskaampi työ, sitä enemmän hengitetään ja sitä enemmän keuhot tietysti rasittuvat. Simppeliä, eikö?

Esimerkiksi arktisten koirarotujen omistajat painottavat sitä, että kyseiset rodut kestävät paremmin pakkasta. Pakkasilman vaikutuksista esimerkiksi keuhkoihin ei kuitenkaan ole mitään näyttöä tai tutkimuksia, saatika että niiden rakenne keuhkojen/kurkun suhteen olisi pakkasen kestävämpi kuin esimerkiksi muiden ravityypin koirien.


Koira pystyy siis tekemään töitä (niinkuin myös ihminen) kovissakin pakkasissa, mutta se, mikä on järkevää ja tarpeellista onkin sitten ihan eriasia ja omistajasta riippuvaista. Koira kestää niiden kovimpien treenien tauon pakkasella ja jos ihminen ei kestä, pitäisi varmaan miettiä onko vika koirassa, ihmisessä, säässä vai päässä. Kannattaako koiraa ilman syytä viedä epävarmaan pakkaseen jos ei ole tietoa siitä, miten koira siitä hyötyy ja mitä haittoja pakkasesta on?

Lueskelin aiheesta aika paljon, ja esimerkiksi metsästysfoorumilla joku heitti ilmoille kuningasajatuksen pakkasrajoista. Kirjoittajan mielestä pakkasrajat vievät koirien jalostusta (kyseessä suomenajokoira) väärään suuntaan jos niiltä ei vaadita pakkasessa kuin pakkasessa työskentelyä ja kestävyyttä. Pakkasrajat ovat ihmisen heikkous jota on selitetty koirien terveyden kustannuksella. Mahtaakohan olla ihan näinkään? Kyllä meillä rhodesialainen lähtee jäniksen perään oli pakkasta tai hellettä 30 astetta. Onko kummassakaan olosuhteessa järkevää juoksuttaa koiraa? Ei. Mutta hyvimpä on tuolla leijonanmetsästäjällä edelleen geeneissä näöllä ajamisen taito, sitä ei tarvi turhanpäiten alkaa mun mielestä testailemaan vapaa-ajalla tai radalla vieheen perässä kun olosuhteet saattavat olla haitalliset.

Pakkasrajat eivät vie jalostusta huonompaan suuntaan, se saattaa vähentää treenejä ja pihalla oloa, mutta koira hyötyy siitä enemmän terveydellisesti joka tällä hetkellä on tärkeintä. Niinä vanhoina hyvinä aikoina kun koirat olivat oikeasti työkoiria niiden yksinkertaisesti oli pakko lähteä metsälle omistajan kanssa jotta saadaan ruokaa pöytään (meilläkin lähi siwa palvelee aika usein myös pyhinä, rusakkopaisti ei ole koiran harteilla), tai lähteä vetämään rekeä ja lääkelastia oli kyse elämästä ja kuolemasta, nyt meillä on julkiset jotka liikkuvat jos oma auto ei sattuisi käynnistymään ja turistit voinee tulla huomenna uudestaan viihdeajelulle jos pakkanen olisi hieman lepposammissa lukemissa.

Kyse ei ole enää siitä että koirilta tarvisi niiden terveyden kustannuksella vaatia mitä urheampia tekoja vaan siitä, että mitä me ihmiset laitetaan ne kestämään 99%:sesti ihmisen huvin vuoksi.


Miten meillä sitten? Kaiken pohdinnan ja koiria katsoessa jälkeen meillä pidetään pakkasrajana -15 astetta, huomioiden tuuliolosuhteet. Kun pakkanen hipoo lähempänä 10:ntä, heitetään päälle takki kun mennään tylsille lenkeille (eli koira ei pääse juoksemaan itseään kunnolla lämpimäksi jne..). Kun pakkasta on se 15, ei meidän tarvi tehdä pitkiä lenkkejä lainkaan, vaikka Samperikaan ei se penaalin terävin kynä ole ja pääkoppa ei kestävintä mallia se kestää kyllä jos ei käydä lenkillä juuri silloin. Me aktivoidaan sitten sisätiloissa ja jos satutaan pääsemään nopeille kirmailuille metsään -ne tehdään mutta sielä ei tarvitse aikaa liiakseen vietellä. Tossuja ja pipoja meillä ei ole, mutta takkeja löytyy lämpimistä sadetakkeihin.

Ei mitenkään älyttömän tarkkaa, mutta suurinpiirtein näin. Jopa Rytmi oppii kylmään keliin talven edetessä ja sietää kokoajan enemmän. Silti sen ei tarvi oppia sietämään mitään kunnon pakkasia koska kyseessä ei myöskään ole ulkokoira.

Liikaa en halua takittaa/puettaa, koska Rytmin iho kuivaa herkästi ja sitten alkaa taas toivoton kravaaminen. Helpommalla päästään kaikki, kun jätetään ne kovienpakkasten lenkit muille, ei ulkoilla eli takiteta turhaan vaan syödään vaikka kongeja sisällä, käyden nopeilla lenkeillä.

Ja tosi yksinkertanen juttu; käykää silti lenkeillä! Jossain yle:n sivuilla oli joskus juttu siitä, että pakkaspotilaat tulevat eläinlääkärin vastaanotolle myöhemmin kun anaalirauhaset ovat tukossa ja virtsaputkentulehduksia sun muuta alkaa ilmetä. Kaikki johtuen siitä, että koiria ei pakkasella ulkoiluteta tarpeeksi. Eli järki käteen ihmiset, koira tarvii siitä huolimatta ulkoiluttaa -vaikkakin nopeasti mutta tarpeet sen on päästävä tekemään. Se, että koira kestää vaikka vuorokauden kuseksimatta ei tee kusettamattomuudesta sallivaa. Koira kärsii myös siitä vaikka sen pidätyskyky olisikin erinomainen.


Ja koska aina nousee myrksy siitä, että nythän minä olen sitä mieltä, että ulkokoiriakaan ei saisi olla. Ei, en ole sitä mieltä. On eriasia rasittaa ulkona asuvaa koiraa kuin pitää esimerkiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopivaa koiraa tarhassa ympäri vuoden. Meilläkin on ollut laumanvartijat jo kotona aikanaan yötä päivää ulkona, ja niillä on ollut sielä puitteet kunnossa. Päivisin kun ovat olleet vapaana ovat kehittäneet itselleen ulkoa sopivammat makuupaikat ja pääsy lämmitettyyn koppiinkin on ollut.

Ulkokoirat kettingissä ja heppoisissa kopeissa taas on jotain mitä en kyllä pysty ymmärtämään. Kyllä, koirat tekevät itselleen usein lämpimiä "pesiä" lumihankeen ja nukkuvat mielummin välillä niissä kuin kopissa. Mutta se pesän tekeminen vaatii aina lunta hieman enemmän sekä puhdasta, tallaamatonta kerrosta jotta lumi olisi vielä kevyttä ja lämmittävää. Koira ei pysty tekemään sitä lämmittävää lumikieppiä tallatulle lumelle, silloin koppi pitää olla hyvä jonne koira pääsee tuulelta ja viimalta suojaan.

Jos luontoäiti oikein äityy hurjaksi, pitäisi olla mahdollisuus ottaa myös koira sisätiloihin, tai esimerkiksi autotalliin tai muuhun vastaavaan jossa pääsee hieman lämpimämpään. "Jos me otetaan meidän Musti pakkasilla sisälle niin se kinuaa heti ulos kun sen tulee liian kuuma". Älä ny? Koira joka ei ole tottunut olemaan sisätiloissa, ei sielä luultavasti viihdy kovin kauaa. Koira joka on tuotu liki 30 asteen pakkasesta sisälle jossa lämpöä on n.20 astetta, luuletteko että se liki 50 asteen vaihto tuntuisi kenestäkään hyvältä saatika normaalilta, varsinkin jos elää normaalisti pakkasessa? Se ei tarkoita sitä, että se koira tulee heittää samantien takaisin sinne luontoäidin helmaan jos pakkanen ja olosuhteet ovat oikeasti hurjia. Ei se normaalilämpökään koiran luita riko tai pilaa sen talvikarvaa jos on yhden yön tai vaikka viikon yöt sisätiloissa.


Ilmatieteen laitoksen sivuilla esimerkiksi kaavio siitä miten pakkanen puree:

2 kommenttia :

  1. Meillä whippeteille lykätään vaatteet niskaan jo plussakeleillä. Vaatetuksen voimakkuutta sitten säädetään pienestä lämpöpaidasta aina haalarit-tossut-ja-pipa-pukeutumiseen asti lämpötilojen ja tuuliolosuhteiden mukaan.

    Ihon kuivumista vastaan taistellaan lohiöljyllä ja sinkkilisällä. Sinkki on selkeästi parantanut tilannetta ja nyt kummankaan iho ei ole päässyt kuivumaan vaikka on ollut koviakin pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin lohiöljy kovassa käytössä eikä iho ainakaan vielä (koputampa puuta) ole päässyt liikoja kuivamaan. Ja joo pitää varmaan kiittää siitä, että tuo oma afrikkalainen kestää edes hieman pakkasta eli pukemiseen ei tarvi ryhtyä pikkupakkasilla. Jotenkin se on mulle itelle niin kauhean kova vaiva :D!

      Poista

Rähinäryhmä kiittää palautteestasi!
Valvonta käytössä että huomataan kaikki kommentit :)