Keskiviikko, autossa istumista ja Trainer´s Choicea

Reissaajat

Huhhuh mikä päivä taas takana! Meidän jätkien osalta jäi reenit tältä päivältä välistä, pakattiin aamusella tampereella kimpsut ja kampsut taas kasaan ja lähdettiin koti satakuntaa. Tänään siis oli vuorossa pikkusiskon treenit Kangasalla rotikka Stellan kanssa -kilometrejä tuli jälleen mukavasti auton mittariin ja autossa istuminenkin osaa olla yllättävän väsyttävää! Pojat jäi kuitenkin Karviaan hoitolapsiksi kangasalan reissun ajaksi.

Vahvistepussukka 

Kävästiin hakemassa Stellalle myös tuo kovasti kehuttu thunder shirt (lisätietoja M&M:n sivuilla), hintaa pusakalla oli nelisenkymppiä, toivotaan että paita toimii! Voisipa paidasta olla apua myös Samperin paukkuarkuuteen ton ukkosen kanssa, nimenomaan ukkospelkoisten koirien kanssa siitä on saatu tosi hyviä kokemuksia. Onko joku lukijoista testannut paitaa, millasia tuloksia ootte huomannut vai ootteko minkäänlaisia?

Mutta itse tämän päivän kurssiin! Kurssilla käytiin läpi tietenkin ensin kotiläksyt (ja vau miten pikkusisko oli rottiksensa kanssa edistyny!!) jonka jälkeen käytiin läpi vastaehdollistamista. Täytyy sanoa että vaikka aihe sinänsä on tietenkin tuttu, avasi se silmiä entisestään. Tai lähinnä esimerkit joista kurssilla kerrottiin ja videot jotka saimme sähköpostiin illan päätteeksi.

aina on hyvä treenisää?

Vastaehdollistamistakin voi tietenkin tehdä monella tapaa. Kuten oonkin aikaisemmin maininnut, mulle on hirveen vaikeeta erinäisissä tilanteissa syöttää koiraa. Jotenkin sitä aina pelkää sitä, että jos vahvistan koiraa väärässä tilanteessa myöskin väärät asiat vahvistuu (luonnollista, tottakai?). Itse en olisi koskaan lähtenyt syöttämään murisevaa, stressaantunutta koiraa peläten väärien asioiden vahvistumista. Kuitenkin nyt tehdään toisin, ja mikä ihmeellisintä -se kuulosti jopa loogiselta minun kyseenalaistavaan ja pohdiskelevaan asenteeseeni. Toi ajomatka karviaan kestää parisen tuntia ja huomaankin että yleensä siinä vaiheessa niitä ajatuksia vasta herää eikä sielä kurssilla. Sielä tulee vaan kuunneltua korva tarkkana (ja silti jotenkin jännästi puolet asioista menee ohi?) ja kysymykset mönkii mieleen näin puolenyön aikaan kun asioita on käsittelyt parisen tuntia.

Mitä siis tehtiin kun vastaehdollistettiin koiraa toiseen koiraan? 

näiden kilsojen jälkeen on varmaan hyvä mennä pehkuihin?

Koko kuviossa on kolme askelta. Ensimmäisessä askeleessa otettiin oma koira maaliviivalle ja toisen, ns. häiriökoiran ilmestyessä näkökenttään, omalle koiralle tilanne oli "baari auki", eli sitä syötettiin koko ajan niin että koira näki häiriökoiran. Häiriökoira kävi muutaman kerran näkökentässä ja hävisi taas. Häiriökoiran hävitessä näkökentästä meni "Baari" kiinni ja syöttäminen loppui. Häiriökoiran ilmaantuessa uudelleen näköpiiriin, oli baari taas auki.

Toisessa vaiheessa mentiin niin lähelle kuin viimeksi päästiin oman koiran ollessa vielä matalilla reaktioilla. Koiran annettiin katsoa häiriötä ja välillä palkattiin äänimerkin (naksautus, kehu -mihin koira on ehdollistettu) jälkeen. Koiran katsoessa omistajaa palkattiin omistajan suunnasta, mikäli koira ei katsonut omistajaa annettiin palkka häiriön suunnasta. Tätä jatkettiin muutaman kerran toistolla. 

Kolmannessa vaiheessa mentiin kohdetta kohti ja odotettiin koiran tarjoavan itse kontaktia. Kontaktin saadessaan koirakko eteni aina eteenpäin (välillä myös tietysti taaksepäin). Harjoitusta tehtiin kaksi minuuttia häiriökoiran ollessa kokoajan paikallaan.

Ja vitsit miten hienosti pikkusiskolla meni rottiksen kanssa kaikissa vaiheissa! Stellasta huomaa että on reenattu, hakee kontaktia sairaan hyvin ja tarjoaa sitä ilman vihjettäkin. Nosti kyllä karvat pystyyn nähdessään toisen koiran, mutta ei stressaantunut niin pahasti etteikö olisi voinut syödä. Hienoa :)!

Mutta aika lujassa on itsellä tuo, ettei missään nimessä saisi vahvistaa väärästä asiasta. Tai mikä on väärä. Vastaehdollistamisen ideahan on antaa asioille toinen merkitys kuten palkka. Koiran nähdessä toisen koiran se saakin siitä palkan eli toisen koiran näkeminen on hyvä juttu jne.. Itelle kuitenkin nimenomaan tuo kierroksilla käyvän koiran palkkaaminen kuulosti alkuun aika oudolta, näin myöhemmin ajateltuna myös loogiselta. Asiaa täytyy ehkä pohtia vielä huomenna uusin silmin kun mielikin on virkeämpi.

Meilläkin jatkuu huomenna treenailut kontaktin parissa, on ollut huisia huomata että mukaan on lähtenyt näinkin moni! Oottelen innolla teidän kaikkien päivityksiä aiheesta :)!

Ihana kamala videokuvaus.

Olette varmasti moni kuullut siitä, miten hyödyllistä on kuvata omia treenejä? Kyllä, se on hyödyllistä. Erityisesti silloin kun apuohjaajia ei ole koulutustilanteissa kertomassa virheitä joille itse on sokaistunut ja toistaa kerrasta toiseen vain siksi ettei tiedä tekevänsä niitä. Treenejä kannattaa toki kuvata vaikka apuohjaaja on paikalla, videoista näkee virheensä itse ja ne tulevat selkeämmiksi omassa päässä ja niitä pystyy paremmin välttämään tulevaisuudessa. Viime treenien kuvauskerrasta (ellei Samperi oluttölkin noutoa lasketa) on rutkasti aikaa joten kuvasimpa treenit tänään (oi, tämä ihana älypuhelinten aikakausi!), tai siis rytmin treenit koska samperin kanssa ei oltu kuvausalueella...

Miksi kuvaaminen tai apuohjaajien käyttö on joskus tärkeää?

Meillä ei treeneissä kuvata suorituksia, mutta esimerkiksi katsekontaki harjoituksessa meillä oli laskijat viime viikolla kotiläksyjä tarkistettaessa. Kouluttajat huomasivat merkittäviäkin asioita -liian hitaita palkkioita, vääristä asioista palkkaamisia ja oikeista asioista palkatta jättämisiä. Tämä oli helppo toteuttaa kahden apuohjaajan voimin. Kun treeni alkaa -toinen laskee palkat ja toinen koiran reaktiot (tässä tapauksessa katseet), huomattiin että monella ohjaajalla on parannettavaa palkkaamisessa! Koiran reaktioita saattoi olla jopa 15, mutta palkkauksia vain seitsemän. Koira sai siis vain puolesta toiminnastaan palkan vaikka teki aivan oikein. Alussa on hyvin tärkeää että koiraa vahvistetaan kaikesta oikeasta käytöksestä jonka se tekee.

Vihjeet ja vahvisteen suunta?

Kuten aikaisemmin mainitsin pikkusiskoni kurssista ja sielä käydyistä mekaanisista harjoituksista ilman koiraa, ei ne todellakaan tekisi pahaa itsellekään aika-ajoin! Koiralle ei ole tarkoitus opettaa että ruokapussin rapina, taskussa oleva käsi tai treeniliivi (johon esimerkiksi meidän koirat on ehdollistunu) tehdään töitä ja tarjotaan toimintoja. Esimerkiksi junnujen arkitottiksessa kouluttajat oppivat nopeasti muita seuraamalla miten toisten koirat saattoivat seurata pelkästään nakkia (ja sen voimalla katsahtaa omistajaansa), tai käden liikettä. Olisikin hyvä opetella palkkaamaan oikein ja tässä vaiheessa pitää sanoa että mitä vähemmän välineitä -sitä helpommin se onnistuu!

Ensinnäkin tässä eilen kirjoittamassani haasteessa ei ole tarkoitus antaa koiralle vihjettä koska kyse on käyttäytymismallista ei käskystä (jossa vihjeenä tulisi olemaan esimerkiksi käsky "istu" tms.). Vaan puhtaasti tarkoitus on saada koira tarjoamaan jonkinlaista toimintoa -tässä tapauksessa sitä katsetta. Ennen palkkausta olen kuin patsas enkä anna vihjeitä äänin, katsein, käsien liikkein tai muuten ruumillani. Seison vain suorana ja odotan koiran tarjoavan minulle haluamaani toimintoa.

Koira katsoo minua käsien ollessa sivulla (naksutin toisessa kädessä) - koira katsoo minua, naksautan/kehun -  nostan käteni sivulta taskuun, palkkaan koiran ja siirrän käteni uudestaan suoraksi sivulleni.

Jälleen, helppoo on kuin heinän teko! Tai ei sittenkään kun pitäisi olla nopea, olla ennakoimatta ja varmistaa ettei koira saa vihjettä toimintaansa. Tähän minunkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Käsissäni on siis kuitenkin vain kello (vain alussa), naksutin ja palkka. Vielä hallittava määrä siis välineitä. Entä kun kuvaan tulee vielä hihna ja vaikkapa kosketuskeppi? Opetelkaa siis välineiden käyttö ensin ilman koiraa ennenkuin otatte koiran mukaan harjoituksiin! Vaikka välineurheilua tämän ei ole missään nimessä tarkoitus olla, varmistakaa että varusteenne mahdollistavat nopeat palkkaukset! Pakastepussista taskujen uumenista on hyvin vaikeaa löytää herkkuja sillä sekunnilla kun pitäisi, tarkista varusteiden toimivuus aina etukäteen ilman koiraa :)

Niin ja sitten siihen meidän tämän aamuiseen treenivideoon, aloitin itse haasteen tänään ja kyseessä on siis ensimmäinen treenimme Rytmin kanssa aamulla lenkkeilyn jälkeen. Videosta on myös aika helppo laskeskella toistoja; videota lataillessani laskin että Rytmi olisi tarjonnu minulle 15 katsetta joista palkkasin vain 14. Lisäksi Rytmi syö aika harkiten ja kaukaa (luulee mua varmaan tampereen koiramyrkyttäjäksi) joka hidastaa palkkausta melkolailla. Samperin kanssa saatiin minuutissa 21palkkausta.

Niin, ja nakit ei ole tässä käteviä. Tai ainakin kahden koiran kanssa ne kuluu aika nopeasti! Taidetaan alkaa mekin pitkästä aikaa arvottamaan tuota ruokaa ja tienata ruoka näiden juttujen kautta, tosin maksapasteijakin saattais toimia tässä kohtaa ihan hyvin.. Lisäks nakit liimautuu sormiin niin että ainakin Rytmin pitää viedä koko käsi ennenkuin se saa sen siitä irti.. Mitäs te käytätte palkkana? 

Aikamoinen säihkysilmä!

Ottaessasi haasteen vastaan, lisää kuva postaukseesi ja linkitä tähän postaukseen.

Jokaisen koirakon tulisi panostaa yhteistyön toimivuuteen. Jokaisen koiran pitäisi olla kiinnostunut omistajastaan ja jokaisen koirankon tulisi olla omistajansa hallinnassa mukavan arjen ja mahdollisen koulutuksen sujumiseksi. Kontakti. Tuo kaikkien koiran omistajien lempisana josta olen kirjoittanut aikaisemminkin (lue postaus täältä). Kaiken perustana olevaan käytöksen harjoitteluun käytetään kuitenkin aivan liian vähän aikaa tai sen opiskelu ei ole hauskaa eikä tuloksia synny. Koiraa ei vaan kiinnosta.

Nyt aloitetaankin treenaaminen oikeasti niin, ettei pienen koulutustuokion aloittaminen ole kynnys sinulle tai koirallesi. Koira oppii paremmin lyhyiden koulutushetkien myötä kuin tunnin puurtamisella, tämä on oleellista myös kouluttajan kannalta. Tunnin aikana saattaa myös omistajan ajatukset harhailla muiden asioiden parissa kuin itse koulutuksen. On tärkeää että myös kouluttaja itse on täysillä mukana koulutuksessa!

Muista aina, että koirasi oppii onnistumisista, eli oikeaan hetkeen tulleesta vahvisteesta ja tekee sen miestä se hyötyy. Mikäli se ei hyödy tekemästään toiminnasta, se ei toista sitä. Yksinkertaista! Muista olla nopea, palkata oikeasta toiminnasta hyvin ja riittävän usein.

Valitse olosuhteet jossa koirallasi on todellakin mahdollisuus onnistua, älä treenaa ulkona ennenkuin harjoitukset sisällä onnistuvat (myös sisätiloissa on helppo lisätä häiriötekijöitä), älä vaadi liikaa koiraltasi. Kun harjoitukset onnistuvat sisällä myös pienessä häiriössä, siirry ulko-oven toiselle puolelle, pihamaalle, lenkkipoluille, parkkipaikoille jne.. Näytä koirallesi että tahdot kyseisen käytöksen onnistuvan myös muualla kuin kotona/treenikentällä, eli yleistä toiminto erilaisiin häiriötekijöihin pikkuhiljaa.

Välineurheilu on hienoa puuhaa, mutta se saattaa helpottaa myös käytännön toimimista. Välineet ovat kuitenkin sovellettavissa ja on kouluttajasta kiinni, millaisia välineitä kukin tahtoo käyttää, harjoituksia helpottaakseni kehotan hankkimaan vaikkapa seuraavat asiat:

Treenivihko. Seuraa treenejä vihon avulla. Merkitse vihkoon ainakin treenien sijainti sekä minuuttien onnistuneet suoritukset. Voit kirjoittaa myös koiran mielialan, mitä vahvistetta käytit ja mitä mahdollisia häiriötekijöitä oli treenien aikana.

Naksutin. Voit korvata myös sanalla kuten "hyvä, tsip" jne. Itselläni naksutin on konkreettisempi ja se varmistaa sen, että en kehu väärissä paikoissa. Se ääni tulee suusta yllättävän nopeasti.

Kello. Itse panostin reeneihin neljällä eurolla ja hankin Halpa Hallin keittiö-osastolta minuuttikellon. Helpottaa! Huomaa koska reenit alkaa ja minuutin jälkeen kuuluu hälytys johon treeni loppuvat. Ei enää "vielä yksi onnistunut kerta ja sitten lopetan" -vaan reenit loppuvat kun kello soi. Myös mikron kello käy, puhelimessasi saattaa olla minuutin välein hälytys ominaisuus?

Nakkeja. Tai mitä sitten vahvisteena tahdotikin käyttää ja mikä koirallesi toimii varmasti. Vahviste on jotain minkä eteen koira on valmis tekemään töitä. Ruoka on edellytys koiran elämälle, siksi se useimmiten toimii hyvin ;) 

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Aloita yksinkertaisesti ottamalla häiriötön, koiralle tuttu tila (olohuoneen lattia). Voit ottaa avuksesi myös lyhyehkön hihnan jos koirasi meinaa lähteä haahuamaan keittiön antimia katsomaan. Älä puhu koiralle mitään, seiso vain sen edessä ja odota sen reaktiota. Kun ensimmäinen katsahdus silmiisi tulee, naksauta (tai kehu), palkkaa ja laita kello päälle (apuohjaaja voi myös laittaa kellon päälle ensimmäisestä toivotusta reaktiosta). 

Odota toista katsetta, naksauta ja palkkaa. Jatka samalla kaavalla kunnes minuutti täyttyy ja kello soi. Laita palkat taskuun ja käy keittiössä juomassa vaikka lasillinen vettä. Kirjaa ylös vihkoon minuutin onnistumiset (itse on vaikea laskea, apuohjaaja tai videoimassa oleva puhelin auttaa paljon tässä vaiheessa!)

Kun olet juonut lasillisen vettä, palaa olohuoneeseen ja laita kello päälle ensimmäisestä palkatusta katseesta. Jatka minuutti, kirjaa tulokset ja poistu olohuoneesta käymään vessassa. Aloita uusi minuutti saman kaavan mukaisesti ja lopeta treenit ja lähde lenkille koiran kanssa.

Päivällä ja illalla sama kierros, helppoa on kuin heinänteko!

Entä jos koira ei osoita minkäänlaista kiinnostusta? Näytä sille vahvisteesi ennen reenien aloittamista herättäen näin koirasi mielenkiinto. Mikäli koirasi ei hoksaa katsoa sinua silmiin, palkitse sitä jo sinuun kohdistuvasta katseesta, ja vaadi katsekontaktia vasta myöhemmin.

Älä puhu koiralle, ole kuin ilmeetön patsas kunnes saat katseen. Kaikki kiva tapahtuu vasta kun koirasi tarjoaa sinulle vaatimaasi toimintoa!

Milloin on oikea aika vaihtaa maisemaa tai lisätä häiriötekijöitä? Kun koirasi tarjoaa sinulle katsettaan minuutin aikana noin 20 kertaa jokaisella kolmella toistolla koko päivän ajan. Koirasi on hoksannut jutun idean ja voit lähteä yleistämään käytöstä uuteen ympäristöön. Sinä kuitenkin tunnet koirasi parhaiten, älä ota liian isoa askelta kerralla vaan mahdollista edelleen koiran onnistuminen!

Koiraa ei kiinnosta ruoka vahvisteena? Olen ensisijaisesti sitä mieltä, että pyri arvottamaan palkkiosi (laita koira tästä eteenpäin aina tienaamaan ruokansa, älä anna sille kiposta ruokaa) jotta koirasi tietää että vain "töiden" kautta se saa ruokansa. Tai etsit paremman ruoan, kissan lihahyytelö on aikamoista herkkua, mutta iljettävä palkkaamismenetelmä omistajalle ;)

Koira kyllästyy minuutissa? Minuutti saattaa oikeasti olla tosi pitkä aika, esimerkiksi pennuille suosittelen ehdottomasti vaikkapa puolenminuutin harjoituksia. Kunhan treenaatte yhdeksän kertaa päivässä kolmessa eri jaksossa :)

Mitä vaatia harjoituksissa myöhemmin? Voit alkaa vaatimaan katseen kestoa tai vaikka lisätä treenien pituutta (ei liikaa!) ennen kuin siirryt uuteen häiriöpaikkaan. Kyseessä ei ole välttämättä viikon treeni, vaan voit edetä omaan tahtiisi!

(kysymyksiä saa laittaa kommentointilootaan, yritän vastata niihin mielelläni :)!)

Uusi treenihaaste ilmestyy kahden viikon kuluttua ja tänä aikana lupaan kertoilla myös omasta edistymisestäni haasteen parissa (kyllä, myös minä treenaan nämä haasteet) ja kertoa omista kokemuksistani. Minä haastan yleisesti kaikki lukijani tekemään saman, toivottavasti haasteen ottaa vastaan moni ja kertoilee blogissaan edistymisestään. Ottaessasi haasteen vastaan, kopioi postauksen ylhäällä oleva kuva ja lisää se omaan postaukseesi haasteen vastaanottamisesta. Olisi myös mukava kuulla millaisesta lähtötilanteesta lähdet reenailemaan!

Sitä sun tätä ja vähän aiheen vierestä

Voi räkä tätä kaikkea härdelliä! Kun puolet ajasta käyttää satakunnassa, autossa ja tampereella, jää kirjoittelu väkisinkin vähemmälle vaikka miten olisi kaikkea kirjoitettavaa! Vieläkun kamera on useimmiten täysin eripaikassa kuin itse niin ei ole kuviakaan lisättäväksi, mutta hengissä ollaan jokatapauksessa :)!

Tänään lähtö vielä kohti Tamperetta ja uus haasteideakin on tulossa, ja niitä keskeneräisiä kirjoituksiakin tosiaan on vaikka miten monta! 

Mutta yleisesti ottaen, elämä on ollu kaikesta hektisyydestään hyvinkin leppoista, sitä normaalia koiramaista arkea. Seuraavina viikkoina tulee tosiaan istuttua ahkerasti autossa kun pikkusiskon kurssi kangasalla kuljettaa aina kesiviikkoisin satakuntaan hakemaan kurssilaisia hihnakurssille (siitäkin jäi vallan kirjoittamatta viime keskiviikkona!), sitten omiin treeneihin Kankaanpäähän aina torstaisin. Huh, vielä kun olis oma auto niin olis helpottavaa, mutta laina-autoillakin on elämä vielä sujunut suht mutkattomasti :)

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, toi pikkusiskon käymä kurssi Kangasalla antaa kyllä paljon myös kuunteluoppilaalle. Tällä viikolla käytiin läpi hihnan käyttöä, ja vaikka ehkä itse teenkin omilla kursseillani asiat toisin enkä ainakaan vielä saanut syytä muuttaa omia "menetelmiäni", tuli silti monta ahaa -elämystä kerättyä hihnalla paineistamisesta ja muutenkin hihnan väärästä käytöstä. Vaikka itse kannatan yhtälailla positiivista kouluttamista, on mulla ollut aina pieni asennevamma nakkikoneena olemiseen. Toki kurssilla on käyty selkeästi ero syöttämisen ja palkitsemisen välillä, mutta silti itselle tulee siitä huolimatta välillä olo että kannattaako sitä koiraa nyt kokoajan syöttää -riski väärien asioiden vahvistamiseen on kuitenkin olennaisesti olemassa.

Esimerkiksi ohitustilanteissa on parempi syöttää koko ajan nakkia kuin antaa koiran räyhätä -kunhan pääsee tilanteesta kunnialla läpi? Tästä olen hieman erimieltä (aikamoinen ääriesimerkki mutta kuitenkin ) ja itse haluan välttää nimenomaan noissa tilanteissa nakin syöttämistä? Miksi palkitsen hermostunutta koiraa nakilla? Itse lähtisin pitkälti viemään huomiota muin keinoin pois toisesta koirasta. Mutta ehkä tähän kaikkeen tulee selvyyttä vielä myöhemmin, varsinkin kun ensiviikolla päästään vielä paremmin asian ytimeen käsiksi.

Ja mun oma reeniryhmä Kankaanpäässä on aivan ihana. Kyseessähän on siis junnujen arkitottiksen kurssi johon oon ottanut tällä kertaa pikkasen "tyrannimaisemman" asenteen. Mulle on vähintään yhtä tärkeää että kurssilaiset etenee koirien kanssa ja treeni onnistuu myös kotona. Kyseessä on kuitenkin yhdistyksen järjestämät (ja siten myös mahdollisimman edulliset) kurssit joten en tiedä onko reenaajien asenne siksikin paljon "lepsumpi" ja "ei ihan niin justiinsa" -asenne. Tämänpä vuoksi olen tehnyt ihan oikeita kotiläksyjä myös paperilla ettei asia unohdu treenien jälkeen. Ja ero on ollut aivan valtava! Kun ennen on vain sanallisesti selvittänyt mitä kotona tulee tehdä, huomaa että jokainen treenaa ehkä kerran tai korkeintaan kaksi, jolloin kursseilla eteniminen on luonnollisesti hidasta ja se saattaa turhauttaa tottakai omistajaa itseään eniten kun oma koira ei "etene" halutussa tahdissa. 

Ero jo toisella käytännön kerralla oli aikamoinen! Käytiin ensimmäisellä kerralla läpi palkkioita ja koiran kannalta ruoan tienaamista (niistä tulossa juttua myös blogiin hieman myöhemmin), ja musta oli tosi mahtavaa huomata että lähes kaikki olivat toimineet kotiläksyjen mukaan ja laittanut koiransa tienaamaan ruoan ihan yksinkertaisilla reeneillä. Koirien asenne oli tosi tekeväinen kentällä viime torstaina ja kaikki koirat ottivat hyvin kontaktia omistajiinsa. Tietysti homma on roturiippuvainen -toiset ovat tekeväisempiä kuin toiset ja se pitää aina ottaa huomioon, mutta oon ylpeä jokaisesta koirakosta kentällä!

Oon myös painottanu kurssilaisille treenien pituuksien, palkkion ja treenikertojen (ja onnistumisien) merkitystä ehkä enemmän kuin ennen (?), lisäksi treenien ohella käytävät keskustelut on aina yhtä antoisia ja laittaa itsenikin aina uudestaan ja uudestaan miettimään omien "metodieni" toimivuutta ja logiikkaa. Kyseenalaistaminen kunniaan siis!

... mutta kuten aina, omien koirien kanssa treenaaminen on pysynyt nollassa tähänkin asti. Toki tehdään ja kellotuksesta innostuneena ollaan jotain reenailtukin, mutta pitäisi saada itseään nostettua vielä entistä enemmän niskasta kiinni että tulisi treenattua myös omia ahkerammin. Tätä varten oonkin kehittänyt pari päivää eräänlaista haastetta jokaisen koiranomistajalle, toivottavasti saan sen huomenna julkistettua myös ;)

Kesäisen haasteen arvonnan voittajat on arvottu!

Meitähän oli paljon! Kesäisen haasteen arvonta on suoritettu, arvonnan onnettarena toimi random.org.
Kiitos kaikille osallistujille! Aivan ihania tarinoita oli kaikilla kerrottavanaan, kannattaa lukea myös muiden kirjoituksia joihin pääset klikkaamalla blogin osoitetta. Varaudu naureskeluun ja itkuun -minä ainakin koin kaikkia fiiliksiä noita tarinoita lueskellessani :)

Osallistujat olivat seuraavanlaisessa numerojärjestyksessä:
1. www.whitewisdoms.blogspot.fi
2. www.painonsa-arvoista-kultaa.blogspot.fi
3. www.timinvaltakunta.blogspot.fi
4. www.lemmikinomistajanpaivakirja.blogspot.fi
5. www.blackblingwhite.blogspot.fi
6. www.starkingdom.blogspot.fi
7. www.hurttateam.blogspot.fi - ONNEA VOITOSTA!
8. www.huiskuhantammme.blogspot.fi
9. www.herttakoiruus.blogspot.fi
10. www.melukat.blogspot.fi
11. www.cpkusagur.blogspot.fi
12. www.tiimiaasi.blogspot.fi - ONNEA VOITOSTA!
13. www.tassuttelija.blogspot.fi
14. www.karvakasa.wordpress.com
15. www.termiittivaino.blogspot.fi
16. www.pupujenkauhu.blogspot.fi
17. www.lunasheltinblogi.blogspot.fi
18. www.radai-s.weebly.com
19. www.tuuliviirin.blogspot.fi
20. www.tassuillatanssien.net
21. www.kaikkielamanikoirat.blogspot.fi

Kiitos hurjasti kaikille haasteeseen osallistujille! Voittajille  on ilmoitettu ja paketit lähtevät alkuviikosta matkaan voittajien ilmoitettua osoitteistaan :)!