Parin tunnin kunnon metsälenkki, jäädytetty ruoka ja isokasa puruluita. Niillä on rauhalliset yksinolot tehty. Päätimpä ottaa vielä Mummunkin töihin niin ei pääse se luista haastamaan riitaa eikä yksinään rähjäämään. Ja sitten töihin!
Pari tuntia kun kuluu, soi liikkeen puhelin. Tuntematon numero, pohdin hetken vastaamista ja päätän kuitenkin "Poliisista terve! Onkohan teillä sellaista työntekijää kuin Lentovaara Jonna?" Jep. Mullehan ne poliisit soitteli.
Sitten soitteli taloyhtiö ja vaikka ketä. Syy?
nää kakarat, eli netta et rymmi oli kehittäny (oletettavasti Rytmi, kivenkadun aikoja kun muistelee) mun raskaan ulko-oven lukon auki ja olivat nyt sitten vapaana rapussa. Ei uskaltanut rapussa kulkea asukkaat eikä poliisit mennä sisään sen koommin. Pelottavia kun nuo ovat :)
Soitto siitä paikasta Pomolle viittiskö se käydä heittämässä koirat sisälle ja oven kiinni. Ihana työnantaja meni. Ja mä vedin hermosavuja sillävälin töissä ja manasin tätä perhanan koiraelämää. Ihan kuin tässä ei olisi nyt muutenkin kaikkea tarpeeksi.
Pomo tuli naureskellen töihin ja sanoi että kyllä niiltä poliiseiltaki hymy irtos ku ne tajus että kyse oli tosiaan melko kilteistä koirista..
Ehkä aika kultaa taas muistot. Kuten silloin kun koko lauma juoksenteli pitkin S-markettia. Kuka lihahyllyillä, kuka aulassa ja joku lemmikkitarvikeostastolla. Kyllä nää koirat ainakin mun elämään tota aktiviteettia tuottaa jos ei mitään muuta!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Rähinäryhmä kiittää palautteestasi!
Valvonta käytössä että huomataan kaikki kommentit :)