Kyllähän mä olen jo päättänyt, että mun luokseni ei enää yhden ainoaa projektikoiraa tule vaikka miten palkitsevaa niiden kanssa touhaaminen onkin. Sattumankaupalla, oikeastaan -kaverin autokaupan ohessa tuli puhetta vuotiaasta afgaanipojasta jolle etsitään uutta kotia.. Koira kärsi pahasta eroahdistuksesta jonka johdosta omistaja oli saanut häädön ja nyt vaihtaa asuntoa -jonne koiraa ei voida ottaa. Tiedän, lopetusuhan alla olevia koiria on mielinmäärin -mutta vuotias, kaunis paperillinen afgaani? Kyllä meidän pieneen yksiöön sellainen mahtuu..
Sielä se sitten saapui. Ei niin pieni mutta vikisevä ja pienesti arkajalkainen karvapallo. Tottakai itseä hieman jännitti, vuotias leikkaamaton uros kahden muun leikkaamattoman uroksen joukkoon. Mutta kaikki meni loistavasti!
Ilta meni rauhaisissa merkeissä; kauheasti en poikaa noteerannut kun hieman arka oli -mutta nopeasti se sitten pääsi laumaan ja uusiin kuvioihin. Kyllähän sitä iltalenkillä hieman jännitti kolmen koiran kanssa. Painoa kun on reipas 50kg ja käsissä se 100kg ja vastaan tulee pieni räkötes niin siinä kävi monenmoista mielessä. Entä jos rättipää, neekeri ja portugalilainen saa kaikki yhdessä ajatuksen; "Hei jätkät, otetaan toi pieni ja valkoinen kiinni", niin mitä tekis 50kg painava muija lauman perässä :D?
Mutta kaikesta selvittiin; enemmän kuin kunnialla. Tuttavapiiristä löytyikin tyttö joka pääsisi laumaa työpäiväni ajaksi vahtimaan jotta poika ei joutuisi yksin olemaan, saatika että olisin uskaltanut jättää tän lauman keskenään tänne. Niimpä me nukuttiin kaikki neljä sulassa sovussa tossa sohvalla, ja hyvin mahduttiin :) Aikamoinen mammanpoikahan tuo rättipää oli :)
Koska mullakin kuitenkin oli tilanne mikä oli, muutto just saatu tehtyä, uusi asunto jonka johdosta uudet rutiinit työmatkojen ja koirien suhteen, ei ollut todellakaan tarkoitus että koira olisi mulla hetkeäkään enempää kuin olisi pakko. Ei edes treenissä -tällä hetkellä ei omat resurssit vain riitä. Katsotaan mitä tulevaisuus tämänkin pojan kohdalla tuo tullessaan :)
