Hihnakäyttäytymisestä

Hihnakäyttäytyminen tuntuu olevan monelle koirakolle aikamoinen mysteeri. Koira repii, räyhää, vaeltaa puolelta toiselle, jää haistelemaan, vetää hihnassa ja tekee mitä se itse tahtoo. Useimmiten se, mitä koira itse tahtoo tehdä vaikeuttaa päivittäistä arkea johon lenkkeily kuuluu ja koiran toiminta on meidän omistajien mielestä varsin ärsyttävää ja ongelmallista. Koira ei kuitenkaan toimi niin ilkeyttään eikä se nauti siitä että se aiheuttaa sinulle harmaita hiuksia käytöksellään. Se vain toimii kuten sille on parasta, mistä se saa suurimman hyödyn ja yksinkertaisesti -koska sitä ei ole opetettu toimimaan toisin!

Oletamme usein koiran jo tietävän erinäisiä asioita maailmasta. Pohtiessamme tarkemmin kuuluuko koiran osata olla vetämättä, ylittää katu nätisti, olla haistelematta jokaista puuta, olla reagoimatta ympäristön ärsykkeisiin kuten pyöriin, rullaluistelijoihin, sinkoileviin lapsiin tai autoihin voimme todeta että eihän sen oikeastaan kuulu. Koira on luonnostaan reagoiva eläin, meidän tehtävämme on opettaa koiralle ”oikeanlainen” käyttäytyminen. Tämä vaatii ohjaajalta kärsivällistä opettamista ja sitoutumista eikä muutokset näy päivässä!

Koiran huono hihnakäyttäytyminen huomataan yleensä vasta kun käsivarsi on vetämisestä kipeä, ääni huutamisesta käheä ja itsetunto kanssalenkkeilijöiden töksäytysten vuoksi murrettuna. Tähän on saattanut kulua aikaa useasta kuukaudesta vuosiin ennenkuin ongelmat ovat niin suuria että niihin huomataan puuttua. Koiralla on tähän mennessä jo melko pitkä ns.oppimishistoria ja käytöksen muuttaminen vie aikaa. On kuitenkin parempi pysäyttää väärän käytöksen vahvistaminen nyt kuin myöhemmin jotta rennommat lenkkeilynne voisivat alkaa mahdollisimman pian!

Kaikki lähtee kuitenkin omistajasta itsestään; ole siis varma siitä mitä haluat, toimi niinkuin olet suunnitellut ja vaadi koiraltasi oikeassa suhteessa!

Ennen koulutusta on hyvä tiedostaa perusasiat; koira tekee sen mistä se hyötyy. Se toistaa käytöksiä joista se on saanut positiivisen vahvisteen. Mitä useammin koira onnistuu koulutuksessa, sitä enemmän se tarjoaa opittua käytöstä palkkion toivossa.

Hihnakäytöksen opettaminen kannattaa aloittaa jo pienen pennun kanssa, ei-toivotun käytöksen ehkäiseminen on paras keino pienellä pennulla olla oppimatta niitä ns. vääriä käytöksiä. Pienen pennun ollessa "puhdas taulu" se ei ole oppinut niitä vääriä käytöksiä ja oikeita on helppo lähteä vahvistamaan! Mieti siis jo pienen pennun kohdalla millaista lenkkeilyä tahdot siltä aikuisena ja vahvista pennun oikeanlaisia käyttäytymisiä ja jätä vahvistamatta kaikki se, miten et tahdo sen käyttäytyvän.

Aikuisen koiran kanssa tilanne on aina hieman ongelmallisempi; se on oppinut jo vakaasti muita käyttäytymismalleja ja uudelleen opettaminen saattaa tuntua vaikealta. Ei se mahdottomuus ole -se vaatii vaan omistajalta hieman enemmän sitoutumista opettamiseen.

Oli kyseessä pentu tai aikuinen -kouluttaminen lähtee aina samalta tasolta, eli ihan ruohon juuresta. Kontaktista ja yhteisestä tekemisestä. Ole kiinnostava ja huomion arvoinen ja opettele kertomaan koirallesi "EI" käskyn sijaan mitä tahtoisit sen tehdä!

Teksti myös Kankaanpään Koiraharrastajien Blogissa