sunnuntai 11. elokuuta 2013

Sitä sun tätä ja vähän aiheen vierestä

Voi räkä tätä kaikkea härdelliä! Kun puolet ajasta käyttää satakunnassa, autossa ja tampereella, jää kirjoittelu väkisinkin vähemmälle vaikka miten olisi kaikkea kirjoitettavaa! Vieläkun kamera on useimmiten täysin eripaikassa kuin itse niin ei ole kuviakaan lisättäväksi, mutta hengissä ollaan jokatapauksessa :)!

Tänään lähtö vielä kohti Tamperetta ja uus haasteideakin on tulossa, ja niitä keskeneräisiä kirjoituksiakin tosiaan on vaikka miten monta! 

Mutta yleisesti ottaen, elämä on ollu kaikesta hektisyydestään hyvinkin leppoista, sitä normaalia koiramaista arkea. Seuraavina viikkoina tulee tosiaan istuttua ahkerasti autossa kun pikkusiskon kurssi kangasalla kuljettaa aina kesiviikkoisin satakuntaan hakemaan kurssilaisia hihnakurssille (siitäkin jäi vallan kirjoittamatta viime keskiviikkona!), sitten omiin treeneihin Kankaanpäähän aina torstaisin. Huh, vielä kun olis oma auto niin olis helpottavaa, mutta laina-autoillakin on elämä vielä sujunut suht mutkattomasti :)


Kuten aikaisemmin mainitsinkin, toi pikkusiskon käymä kurssi Kangasalla antaa kyllä paljon myös kuunteluoppilaalle. Tällä viikolla käytiin läpi hihnan käyttöä, ja vaikka ehkä itse teenkin omilla kursseillani asiat toisin enkä ainakaan vielä saanut syytä muuttaa omia "menetelmiäni", tuli silti monta ahaa -elämystä kerättyä hihnalla paineistamisesta ja muutenkin hihnan väärästä käytöstä. Vaikka itse kannatan yhtälailla positiivista kouluttamista, on mulla ollut aina pieni asennevamma nakkikoneena olemiseen. Toki kurssilla on käyty selkeästi ero syöttämisen ja palkitsemisen välillä, mutta silti itselle tulee siitä huolimatta välillä olo että kannattaako sitä koiraa nyt kokoajan syöttää -riski väärien asioiden vahvistamiseen on kuitenkin olennaisesti olemassa.

Esimerkiksi ohitustilanteissa on parempi syöttää koko ajan nakkia kuin antaa koiran räyhätä -kunhan pääsee tilanteesta kunnialla läpi? Tästä olen hieman erimieltä (aikamoinen ääriesimerkki mutta kuitenkin ) ja itse haluan välttää nimenomaan noissa tilanteissa nakin syöttämistä? Miksi palkitsen hermostunutta koiraa nakilla? Itse lähtisin pitkälti viemään huomiota muin keinoin pois toisesta koirasta. Mutta ehkä tähän kaikkeen tulee selvyyttä vielä myöhemmin, varsinkin kun ensiviikolla päästään vielä paremmin asian ytimeen käsiksi.


Ja mun oma reeniryhmä Kankaanpäässä on aivan ihana. Kyseessähän on siis junnujen arkitottiksen kurssi johon oon ottanut tällä kertaa pikkasen "tyrannimaisemman" asenteen. Mulle on vähintään yhtä tärkeää että kurssilaiset etenee koirien kanssa ja treeni onnistuu myös kotona. Kyseessä on kuitenkin yhdistyksen järjestämät (ja siten myös mahdollisimman edulliset) kurssit joten en tiedä onko reenaajien asenne siksikin paljon "lepsumpi" ja "ei ihan niin justiinsa" -asenne. Tämänpä vuoksi olen tehnyt ihan oikeita kotiläksyjä myös paperilla ettei asia unohdu treenien jälkeen. Ja ero on ollut aivan valtava! Kun ennen on vain sanallisesti selvittänyt mitä kotona tulee tehdä, huomaa että jokainen treenaa ehkä kerran tai korkeintaan kaksi, jolloin kursseilla eteniminen on luonnollisesti hidasta ja se saattaa turhauttaa tottakai omistajaa itseään eniten kun oma koira ei "etene" halutussa tahdissa. 

Ero jo toisella käytännön kerralla oli aikamoinen! Käytiin ensimmäisellä kerralla läpi palkkioita ja koiran kannalta ruoan tienaamista (niistä tulossa juttua myös blogiin hieman myöhemmin), ja musta oli tosi mahtavaa huomata että lähes kaikki olivat toimineet kotiläksyjen mukaan ja laittanut koiransa tienaamaan ruoan ihan yksinkertaisilla reeneillä. Koirien asenne oli tosi tekeväinen kentällä viime torstaina ja kaikki koirat ottivat hyvin kontaktia omistajiinsa. Tietysti homma on roturiippuvainen -toiset ovat tekeväisempiä kuin toiset ja se pitää aina ottaa huomioon, mutta oon ylpeä jokaisesta koirakosta kentällä!

Oon myös painottanu kurssilaisille treenien pituuksien, palkkion ja treenikertojen (ja onnistumisien) merkitystä ehkä enemmän kuin ennen (?), lisäksi treenien ohella käytävät keskustelut on aina yhtä antoisia ja laittaa itsenikin aina uudestaan ja uudestaan miettimään omien "metodieni" toimivuutta ja logiikkaa. Kyseenalaistaminen kunniaan siis!


... mutta kuten aina, omien koirien kanssa treenaaminen on pysynyt nollassa tähänkin asti. Toki tehdään ja kellotuksesta innostuneena ollaan jotain reenailtukin, mutta pitäisi saada itseään nostettua vielä entistä enemmän niskasta kiinni että tulisi treenattua myös omia ahkerammin. Tätä varten oonkin kehittänyt pari päivää eräänlaista haastetta jokaisen koiranomistajalle, toivottavasti saan sen huomenna julkistettua myös ;)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rähinäryhmä kiittää palautteestasi!
Valvonta käytössä että huomataan kaikki kommentit :)