"Syömääään!"

Kyllä, meilläkin syödään! Mutta ei varmasti täysin ideaalisti ja vaakojen mukaisesti. Kuppiin viskotaan niin nappulaa kuin lihaa ja joskus jotain ylimääräistäkin -jos muistetaan. Tärkeintä on että muistan ruokkia koirat kerrasta kahteen päivässä ja tilata uuden ruokasäkin ennen vanhan loppumista. Mutta rehellisyyden nimissä minä yritän ruokkia koirani hyvin, ravitsevasti ja riittoisasti. Niin, ja muoti-ilmiömäisesti -luonnonmukaisesti.

Luojan kiitos omistan koiran. Ihka tavallisen kotikoiran, sukupolvia toisensa jälkeen ihmisten kanssa eläneen Rhodesialaisen sekä Portugalilaisen. En omista sutta, en villikoiraa enkä muutakaan villinä luonnossa elävää petoeläintä -omistan koiran ja voin ruokkia sitä luonnonmukaisesti ilman että niiden pitäisi nyt opetella uudestaan villieläinten tavoin syömään kaikkea pelkästään raakana, niiden ei tarvitse saada ruoakseen pelkkiä luita, raakaa lihaa, jäljittelyä peuran mahalaukusta erilaisilla kasvissoseilla. En usko, että koirieni kohdalla siitä olisi suurempaa haittaa, mutta en usko niiden siitä enimmäkseen hyötyvänkään. Uskon, että monille koirille barf on tarjonnut avun allergioihin ja sairauksiin ainakin jollain saralla -mutta meille siitä ei ole hyötyä.

Koska ruokinta on koirien omistajien keskuudessa hyvinkin puhuttu ja kyselty aihe ja minullekin on tullut postaustoiveita siitä miten ruokin koiriani niin ajattelin avata salaisen arkkuni aiheesta. Koska ruokinta on minulle hyvin hankala aihe vaikeine termeineen, tyydyn yleensä vain muiden keskustellessa kuuntelijan ja bloggareiden kirjoittaessa lukijan rooliin. Välillä tuntuu että mitä enemmän luen vitamiineista, niiden vastavaikuttajista, vääristä mittasuhteista, proteiineista, rasvoista, mineraaleista ja hiilareista, sitä enemmän olen sekaisin ja kyseenalaistan sitä, miten jotkut tavalliset koirien omistajat voivat omaksua tämän kaiken tiedon ja ottaa ruokinnan omiin käsiinsä luottaen tietotaitoonsa että koira saa oikeanmäärän kaikkea tarvitsemaansa.

Huh. Mutta postauksen idea; miten meillä syödään. Kuulun niihin koiranomistajiin jotka syövät huonommin ja epäterveellisemmin kuin koirat. Ruoan alkuperä on oleellisempaa koirien kohdalla ja kaikki lisäaineet tutkitaan tarkasti ja tarvittaessa otan tehtaalle yhteyttä kun samalla omaan kitaan kiskotaan mäkkärin "kana"nugetteja.

Kuten alussa mainitsin, meillä kiskotaan kaksin käsin nappulaa naamariin. Nappularuoassa pyrin olemaan kuitenkin tarkka ja tutkiskelen ravintosisältöä. On itsestäänselvää että koira on lihansyöjä ja se asettaa tietynlaisia vaatimuksia ruoalle. Valkuainen myös vähentää lihasvauroiden riskiä ja proteiinin lähteenä (ainakin käsittääkseni) paras on liha ja valitettavasti siwan hyllyltä ei tämmöstä ruokaa saa. Markettiruokien perustuminen viljaan sekä epämääräisiin ravintosisältöihin vie niiltä ruuilta loputkin uskottavuudet. Kyllä koiran mahaan voisi pelkkää täytettä tuupata mutta jos ei ole rahaa ruokkia koiraansa kuin Lupalla, pitäisikö omistajan itse vaihtaa yhtä ravintorikkaaseen näkkäriin ja elää ainoastaan sillä? Kannattaisi kokeilla.

Mitä epämääräistä siwan hyllyltä ostetut ruoat sisältävät? Ensimmäisenä tulevat mieleen säilöntäaineet kuten "EU:n hyväksymät sellaiset (BHA,BHT) tai "Eläinperäiset"tuotteet. Uskooko joku vielä että eläinperäisistä tuotteista on oikeasti koiralle jotain konkreettista hyötyä? Koiranruokia on markkinoilla tuhottomasti ja fakta on kyllä se, että laadukasta ei vaan saa tehtyä halvalla. Ja että laadukkaasta näkyy tuoteseloste ilman piilottelua.

Kun tuoteselosteessa mainitaan ensimmäisenä liha/t, se on säilötty luonnonmukaisesti, ei sisällä turhia/synteettisiä/kemiallisia/muuten kyseenalaisia lisäaineita, siinä on merkityt omega-3 lähteet ja nään esimerkiksi vitamiinipitoisuudet -puhumattakaan siitä että ruoan valmistaja on näkyvillä, aletaan olemaan oikeilla jäljillä ruoan suhteen.

Pääsääntöisesti tahdon syöttää ruokaa joka on tasapainoista eikä ruokinnan kylkeen tarvitsisi lisätä mitään. Koirat ovat yksilöitä ja jo yhden koiran kohdalla ravinnon tarve muuttuu reippaasti eri aikakausina. Onko koira työssä vai "lomaileeko", milloin tarvitaan energiaa enemmän milloin vähemmän.

Normaalisti syötän koirille pääsääntöisesti pelkkää nappulaa, hiemankin aktiivisempina kausina kuten esimerkiksi nyt Rytmin kohdalla, se saa nappulan lisäksi kerrasta kahteen päivässä rasvaa ja lihaa kanasta hevoseen kippoonsa, kananmunalla höystettynä (vähintään lattiakanalan munia ;)), sisäelimiä kuten maksaa unohtamatta. Tämän lisäksi nappula vaihdetaan tarvittaessa hieman tujumpaan. 

Näiden lisäksi kippoon eksyy molkosania,glutamiinia, öljyä ja erilaisia jämiä pöydältä. Sen tarkempaa meillä ei siis ole. Tällähetkellä Rytmi kiskoo kitusiinsa ProBoosterin Sporttia ja Samperi rauhallisena vässykkänä ProBoosterin sensitiveä kun tuntui NoGrain olevan turhan tujua. Ruokamerkkinä PB ons suhteellisen tuore ja heti luettuani ruoasta odottelinkin innokkaasti sen markkinoille tuloa ja tässä vaiheessa kun ruokaa on syöttänyt reippaan puolivuotta, uskallan väittää että odotus ja kokeilu oli todellakin ruoan vaihdon arvoiset.

Jos harrastellaan ahkerasti koirien kanssa niin kiinnitetään huomiota vielä siihen koska ruokaa annetaan ja miten paljon. Tämän lisäksi seurataan yksinkertaisesti koiran kuntoa, turkkia, massaa, yleistä olemusta ja suolen tuotoksia. Jos kaikki on kohdillaan niin minä olen hyvin tyytyväinen.

Meillä ei myöskään nirsoilla joka toki helpottaa ruokintaa. Meillä on tehty koirista ahneita ensimmäisestä ruokinnasta lähtien, ruoka tienataan ja mikäli se ei kelpaa heti syötäväksi niin tilannetta katsotaan uudelleen reippaasti myöhemmin.

Tuntuu että mitä enemmän ihmisten ruokatottumuksia lukee niin sitä tarkempaa sen koiran ruokkiminen on. Ehkä siksikin jäänyt aiheesta kirjoittaminen puolitiehen koska ollaan vähän tällaisia kakkosluokan kansalaisia asian suhteen.. Nyt on sitten möläytetty sekin että meillä tärkeintä on vain muistaa ruokkia ne koirat laadukkaalla nappulalla. Jos liha jäi sulattamatta ja kananmunat kauppaan -korjataan tilanne seuraavana päivänä ja mutustellaan siihen asti sitä mitä kipossa on tarjolla :)