Lajityypillinen käytös?

"Olemme yksin, täysin yksin tällä satunnaisella planeetalla, ja kaikista meitä ympäröivistä elämänmuodoista ei yksikään, koiraa lukuunottamatta, ole liittoutunut meidän kanssamme"

- Maurice Maeterlinck

Mitä tarkoitetaan koirien lajityypillisellä käyttäytymisellä? Miten tärkeää on lajityypillisten tarpeiden täyttäminen ja miksi ne kuuluisi täyttää? Ylipäätään kun on tullut pohdittua kaikenmaailman asioita koirista ja niiden kanssa elämisestä ja harrastelemisesta -pidän aina vaan tärkeämpänä tiettyjen asioiden toteutumista niiden elämässä, että koirillani olisi kanssani hyvä ja mielekäs olla. Luonnollisesti myös muiden koirien kouluttaminen on tuonut lisää näkökulmaa siihen mitä koira tarvitsee. Laadukas ruoka, erilaiset puuhastelut ja aktivoinnit, sosiaaliset suhteet, lepoa ja terveyttä unohtamatta ovat koirille tärkeitä asioita. Kyseessä on lajityypillisiä käytöksiä joiden puuttuminen johtaa stressin kautta myös erilaisiin käytöshäiriöihin. Erilaisia vaatimuksia tuo lisää koiran rotu ja sen kautta tulevat rotutyypilliset tarpeet jotka saattavat vaatia omistajalta enemmän -niin fyysisesti kuin mielikuvituksellisesti.

On ensiarvoisen tärkeää, että koirat pääsevät liikkumaan riittävästi päivittäin.

Liikkeellä on koiralle monia merkityksiä, vaikka emme puhu sudesta monille koirille vaeltaminen ja pitkien matkojen kulkeminen on verissä, eikä koiran tarvitse olla metsästyskoira omatakseen saalisvietin eli metsästämisen. Koiralla on aina syy liikkumiseen ja tekemiseen, se tekee sitä mistä se hyötyy. Myös liikkuminen kannattaa ajatella koiran kannalta järkevimmäksi; riittääkö tunnin tallustelulenkki tyydyttämään koiran sisäisen metsästäjän? Kannattaako taas energisen koiran kierroksia nostattaa tarpeettomasti päivittäin? Kannattaisiko sittenkin pyrkiä tasapainottamaan koiraa rauhoittavilla leikeillä tai nenän käytöllä esimerkiksi makkarajäljellä? Oikea tasapaino saattaa olla joskus vaikeasti löydettävissä -ajatellaan että "koira ei väsy millään" vieden sitä aina vain pidemmille ja fyysisemmille lenkeille tajuamatta että koiran rauhattomuus voisikin johtua liian vähäisestä lepäämisestä, vääränlaisesta ruokinnasta tai liian kiihdyttävistä leikeistä ja liikunnasta. Pyrkiikö koira tyydyttämään rotutyypillistä käyttätymistä (esimerkiksi paimenkoira lapsia paimentaessaan?) vääriin kohteiseen vain koska ei tiedä miten sen kuuluisi käyttätyä?

Koiran hyvinvointi on monen asian summa, eikä kiiltävä turkki ole aina terveyden mittari (joskaan ei huonoinkaan sellainen!).

Erilaiset ympäristöt ja pohjat parantavat koiran kehonhallintaa ja luovat virikkeitä koiralle. On ensisijaisen tärkeää että koirasi saa nauttia vapaana juoksentelusta.

Koiran on päästävä toteuttamaan itseään

Liikunta on monelle eläimen omistajalle itsestäänselvyys. Puhuttaessa sisällä asuvasta koirasta, tulisi sen päästä ulos kolmesta neljään kertaan päivässä. Ottaen huomioon koiran terveyden ja iän olisi suositeltavaa liikkua koiran kanssa ns. lepopäivinä (harrastukset pois) näistä vähintään kaksi lenkkiä niin että kyse on tosissaan lenkistä. Maalla koirien irtipitäminen aina samassa tarhassa tai pihassa/kaupungissa korttelin ympäri kävely eivät mielestäni täytä käsitettä lenkkeilystä. Koiralla on nelisenkymmentä kertaa enemmän hajureseptoreita nenäontelossaan kuin ihmisellä -anna koirasi käyttää niitä vieraassa ympäristössä! Erilaiset alustat ja vapaana juokseminen kehittävät koordinaation lisäksi kehon hallintaa. Lisäksi liikunta vahvistaa koiran immuunijärjestelmää, vaikuttaa verenkiertoon ja aineenvaihduntaan samalla tavalla kuin meillä ihmisillä.

Kun omistaja on löytänyt kullan arvoisen tasapainon liikkumisen kanssa, on aika keskittyä koiran aistien käyttämiseen sekä rotutyypillisten tarpeiden täyttämiseen. Onko kyseessä nenäänsä käyttävä metsästyskoira? Nopeasti liikkuva näkön avulla metsästävä? Paimentava, vetäjä vai vartioiva? Tutki aina koirasi käyttötarkoitus ja sen rotutyypillinen käyttö jotta voisit parhaiten päästä myös tyydyttämään koirasi rotutyypilliset tarpeet tai soveltamaan niitä nykytilanteeseen mahdolliseksi. Husky voi vetää perässään niin rekeä kuin suksia, vinttikoira paahtaa radalla vieheen perässä, borderit purkaa vauhtiaan niin lampaiden paimennuksessa kuin agilityssä jne. Koiran tulee arvostaa ruokaa ja arvostuksen saa tienaamisen kautta. Löydä sinulle ja koirallesi sopivin harrastus ja kokeile rohkeasti erilaisia lajeja! Aktivoinnissa vain mielikuvitus on rajana! Voit opettaa koirallesi temppuja, aloittaa uuden harrastuksen -anna koirasi aivoille tekemistä! Mitä tahansa teetkin koirasi kanssa, parannat näin suhdettanne ja lisäät yhteistyöhalukkuutta itsenäisemmällekin koiralle.

Koiran liikunnan ja aktivoinnin tärkeä tukipilari on luonnollisesti koiran ruoka ja ruokinta.

Ruokinta on kiistelty aihe josta löytyy matkaajia moneen erilaiseen junaan. Milloin barf on parasta mitä koiralle voi keksiä ja nappularuokinta on pahasta. Sekaruokkijatkin mahtuvat joukkoon eikä barf ole sama asia luonnonmukaisesti ruokkivien kanssa. Aikamoinen viidakko! Tärkeintä on kuitenkin se, että ruoka on koiralle oikeaa, se on laadukasta sisältäen kaikki koiralle tärkeät ravintoaineet oikeassa suhteessa koiran ikään, terveyteen ja kokoon. Epäsopivan ruokinnan huomaa nopeasti ulkoisesti koirasta itsestään; erilaiset kutinat, väsymys, ruoansulatusongelmat, laihtuminen/lihominen, turkki ei kiillä, tai koira pyrkii saamaan erilaisia ravintoaineita muualta kuten mullasta jne. Myös koiran käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Onko koira kuten sokerihumalassa käyttäytyvä sähköjänis?

Ruoan toinen puoli on itse ruokinta. Koiralla ei tarvitse olla noutopöytää josta se saa syödä silloin kun itse tahtoo. Vaikka koira osaisi säännöstellä syömisensä niin ettei liikalihavuusongelmia olisi, olisi koiran hyvä oppia ns. tienaamaan ruokansa.

Koira voi "tienata" ruokansa vaikkapa erilaisten harrastusten kautta palkkiona, aktivointileluin (kongit, pyöritettävät pallot jne..), tai virikejäljellä. Esimerkiksi meillä ns. lepopäivinä heitetään koirille ruoka ulos etsittäväksi, annetaan luita kalvettavaksi jne. jotta koiralla olisi puuhaa ja pään käyttöä ruoan saamiseksi.

Koira on sosiaalinen eläin joka tarvitsee seuraa.

Uskon koiran koiran olevan laumaeläin jolla on sisäsyntyisesti tarve sosiaalisiin suhteisiin. Vaikka ns. laumakäyttäytyminen on vielä tutkinnan ja pohdinnan alla, en usko että koiralla on ns. tarve muodostaa laumaa mutta se muodostaa sen mikäli on aina elänyt muiden koirien kanssa. Esimerkiksi yhden koiran omistajan tulee pystyä tarjoamaan koiralleen myös lajitovereiden seuraa tutuista kaverikoirista.

Sosiaalinen eläin ei tarkoita ns."koirapuistokoiraa". En usko että koira saa paljoakaan irti jatkuvasta vieraiden koirien näkemisestä mitään irti ja on turha vaatia jokaiselta koiralta sellaista käytöstäkään. En myöskään usko että koira (kuten ei mikään muukaan saaliseläin) laumaudu sadan yksilön kanssa. Voisin veikata että niin iso lauma on koiralle jopa stressaava ympäristö. Mikäli lauman sisälle muodostuu pienempiä yhdyskuntia ollaan vielä enemmän hukassa, miten stressaavaa on kun naapurissa majailee koko ajan vihollisia ja ei-toivottuja naapureita? Stressaahan se itsekutakin.

Mutta koiran on opittava puhumaan koiraa. Kuten mainitsin aikaisemmassa tekstissäni koirien laumautumisesta ja sen olemattomuudesta -ihminen ei ole koira. Me emme puhu koiraa emmekä käyttäydy niiden tavoin. On tärkeää että koira pääsee "juttelemaan" lajiystävilleen ja pitämään yllä tätä niin tärkeää taitoa josta on sille aina hyötyä.

Koirien jatkuva kodinvaihtaminen, lauman muuttuminen, ympäristön muuttuminen ovat koiralle aina stressitekijöitä jotka pitäisi vähentää minimiin. Toki koirat ovat yksilöitä mutta järjestelmällinen "koirien vaihto", uusiin koteihin vierittäminen sen ollessa "hyödytön" (eläkeläinen) on koiraa kohtaa väärin. Ihmisen pitäisi pystyä sitoutumaan koiran hankkiessa viettämään sen kanssa seuraavat vuodet jotka ovat usein reippaasti yli kymmenenvuotta. Ei hyvää ystävää voi heittää pois sen tullessa tarpeettomaksi?

Koira ei ole ikiliikkuja, se tarvitsee lepoa siinä missä sinäkin.
Koirat ovat oppineet elämään kanssamme loistavasti. Sen lisäksi että ne nukkuvat yöt, niiden tulee jatkaa unia vielä omistajan työpäivien ajan. Ne lepäävät siis ison osan päivästään ja on hyvin tärkeää että koira osaa rauhoittua myös omistajan läsnäollessa. Koiran lepohetket ovat pyhiä, eikä sitä hetkeä tule häiritä. Lepo on tärkeää uuden oppimisen sekä tulevien koitosten vuoksi. Mikäli koirasi ei osaa rauhoittua vaan näyttää sinusta ikiliikkujalta, on asiaan puututtava aina.

Usein ajatellaan että liikuntaa lisäämällä koira väsyy enemmän. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa -saattaa olla että liikaa liikuntaa ja aktiviteettia saanut koira ei pystykään ns. laskemaan kierroksiaan jolloin liikunnan ja aktivoinnin muotoa pitäisi muuttaa koiraa rauhoittavempiin muunnoksiin.

Terve koira jokatavalla?
Iso osa koiran terveydestä saadaan aikaiseksi koiran perimän kautta. Mikäli koira on ulkoisesti kunnossa, sen uloste on normaalia, turkki kiiltää, se juo ja omaa hyvän ruokahalun mutta ei silti käyttäydy normaalisti tai ulkoiset merkit viittaavat epänormaaliin käytökseen (agressiivisuus, epävarmuus, maanisuus, rauhattomuus, lämpimiin paikkoihin hakeutuminen jne..) pitää koira aina tutkia fyysisesti perinpohjin.

Koska koiran käyttäytyminen on hyvin erilaista ja koirakohtaista, on hyvä myös tunnistaa mikäli koirasi kärsii stressistä?
Mikäli kaikki ylläolevat asiat eivät ole kunnossa tai koiran elämässä on liikaa ulkoisia muuttuvia tekijöitä (laumanvaihtelut, pelkotilat jne.) koira saattaa stressata paljonkin. Stressi saattaa lähteä kytemään ja ilman omistajan puuttumista sen katkaisuun saattaa koirasi pieni pää käydä jo vallan ylikierroksilla! Stressiä aiheuttavat monet asiat joten tarkkaile koiraasi!

Stressaantunut koira ei voi olla onnellinen koira.