Treenipäivitystä menneiltä viikoilta

Viikkojen treenailut on ollut aika vähäsiä, tuntuu että kokoajan on jos jonkinlaista episodia joiden takia pidetään treenitaukoa, eikä kelitkään ole parhaimmat mahdolliset lainkaan. Aikamoista taiteilua tuntuu välillä olevan, mutta jokatapauksessa ollaan jotakin tehty ja pyritty siihen säännöllisyyteen joka tässä se tärkein juttu kuitenkin on. Viikolla 42 käytiin juoksemassa vyön kanssa maanantaina ja keskiviikkona vyön kanssa molempien koirien kanssa. Meni älyttömän hyvin molemmilla. Tosi iso merkitys on mitkä välineet on koirilla niskassa, noihin huskyvaljaisiin ne on ehdollistunu ihan eritavalla kuin noihin muihin vermeisiin joilla tosiaan juostiin ja rullisteltiin ennen.

Postauksen kuvat ovat 19.10 tehdyistä vetotreeneistä joissa matkaa taittu sykemittarin mukaan reilu 2,5 km. Ensilumi teki pientä liukkautta teille ja Rytmi juoksi tosi varovaisesti huskyjen perässä. Toki vauhtia löyty silti ihan mukavasti, keskinopeus oli melkein 17km/h ja vauhdikkaimmillaan vauhtia oli 25,6km/h! Kerran Rytmi liukasteli kunnolla mutta lähti siitä uudestaan hienosti vetämään. Aikamoista touhua, itteäkin jännitti tuon kolmipyörän kyydissä kun tuntu käännöksissä liusuvan, meillä onneksi edes nuo piikkijarrut helpottaa, nastarenkaatki olis ihan kiva juttu lisänä mutta näillä mennään tällä hetkellä ja odotellaan parempia lumikelejä että saadaan koittaa suksia ja rekeä!

Ja jotta treenit ei ihan putkeen mene, niin samaisella treenikerralla myös Samperi oli mukana, autossa tosin odottelemassa. Pakatessa kamoja takaisin autoon, kuului pieni "tsssss" jolloin auton keskuslukitus meni päälle. Eipä siinä mitään muttakun ne avaimet oli virtalukossa.. Rautalangalla ovia vain auki ja Samperin pelastusoperaatio päälle xD!

Seuraavana päivänä voimatreeniä hiekkamonttujuoksun avuin ja maanantaina Rytmin kanssa jälleen vetopuuhiin. Tällä kertaa aivan yksinään, ilman jänistä (huskyjä/mönkkäriä) ja meni kyllä yllättävän hyvin!!

Luulin alkuun että eipä tuo Rytmi mitään varmaankaan vedä, ehdollistunut niin että pitää lähteä jonkun perään, mutta hetken ihmeteltyään niin lähti vetämään. Toki pälyili enemmän ympärilleen ja oli hieman ihmeissään mutta vauhtia (keskinopeus 15,2 km/h ja maksimi 48,3 km/h!) jäisellä tiellä riitti. Matkan jätin tarkoituksella tosi lyhyeksi että into pysyy yksinään juostessakin (puolitoista km). 

Tiistaina vietettiin ansaittua lepopäivää ja keskiviikkonahan meillä oli aikamoinen paskaralli josta kirjoittelinkin.. Loppuviikko lepuuteltiin ja ajateltiin että sunnuntaina mennään vetämään seuraavan kerran. No, lauantaina pojat oli iltapuhteina tuhonnut 5-7kg kuivanappulaa kitusiinsa ja turvotus oli aikamoinen.. 

Tässä ollaan nyt sitten paripäivää vaan käveleskelty ja yritetty saada turvotusta laskemaan rauhallisella kävelyllä. Tänään alkaa poikien mahat näyttämään pikkuhiljaa normaalilta ja katsotaan josko huomenna/keskiviikkona uskaltautuis vetuuttamaan. Tänään siis luvassa vaan rentoa lenkkeilyä ja suolen tyhjennystä (muualle kuin karvalankamatoille) x)!

Suojuoksua!

Käytiin suolla juoksemassa, tuntuu että äijillä on virtaa enemmän kuin tarpeeksi varsinkin kun ei olla mitään rasittavampaa tehty keskiviikkoisen paskaepisodin jälkeen. Mikä muukaan veis virtaa hyvin kuin kunnon juoksuttaminen suolla?

Koirat veti ihan liekeissä hullumuuliansa. Tuolla kyseisellä järvellähän on metsästys kielletty, lisäksi ajattelin että kellokin on vasta puolenpäivän -ei niitä metsästäjiä nyt vielä tähän aikaan pitäisi kauheasti olla tuolla seudulla. Jeps. Eipä.

Hetken juoksentelu jälkeen alko kuulumaan kolmesta eri suunnasta järjetön ajohaukku, mulla autolle matkaa kilometrin verran eikä tietenkään hihnoja mukana. Täytyy myöntää, että eniten metsässä mä pelkään metsästäjien koiria. Metsänelukat on ja kuuluu metsään, niihin törmääminen on melko epätodennäköistä (myös täälä Kankaanpäässä missä susiakin kuulemma oikein kuhisee..) mutta nuo metsästyskoirat.. Tottakai niissä on eroja, mutta aina löytyy niitä koiria jotka ovat seisseet häkissä metsästyskautta odottaen vailla muuta aktiviteettia. Mitään positiivisia otuksia ne eivät kuulemma ole enkä tahtoisi törmätä niihin kesken ajon..

Ei muutakuin koirat vierelle ja jännittynein askelin kohti autoa -onneksi koirat oli saanu suurimmat ilonsa purettua suolla joten jätkät käveli varsin rauhallisesti vierellä autoon saakka.

Nyt täytyy vaan toivoa että ajettavat olisi kohta jo ajettu. Monilla paikoilla hirvet on saatu jo kaadettua ja ajot ovat vähentyneet huomattavasti. Tietysti nämä on myös niitä riskejä jotka vaan on olemassa, metsästysaika meillä suomessa on melkoisen pitkä ja aina voi törmätä ajaviin koiriin kesken rentouttavan metsälenkin. Tästä eteenpäin kun muistaisi itse vaan pitää hihnan tosiaan mukana niin olis aika jees!

Ja kuten huomaa, ensilumetkin on lähteny (yllättäen) ja luvassa sääennusteiden mukaan pelkkää vesisadetta.. huoh..

Voiko ihanammin päivän enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää?

Huom. Teksti sisältää kuvamateriaalia jota ei kannata ainakaan syödessä katsella, koirattoman tuskin lainkaan.

Jokainen koiranomistaja tietää sen tunteen kun ennen silmien avaamista jo tuntee että hyvä päivä alkaa hieman omituisesti; se haisee epämiellyttävältä nenässä ja silmät avatessa katse kohdistuu automaationa lattian suuntaan etsien merkkejä vaikeammin alkavasta aamusta. Tunnet koiran rauhallisen hengityksen vieressäsi, voi miten suloinen se onkaan nukkuessaan. Kehoitan katsomaan tätä kohdetta hetken (annat helpommin anteeksi myöhemmän koitoksesi), ja vasta sitten aloita ympäristön tarkastelu. Tulevaisuutta helpottaa myös että aloitat ensin vaikeimmista kohteista ja hengähdä ja kiitä että perintömatto on ehjä ja yhtä puhdas kuin nukkumaan mennessäsi (jos matossa oli vikaa, onneksi löysit sen ensimmäisenä jolloin mahdollinen lika ei välttämättä ole vielä kiinnittynyt mattoon!).

Siirtäessäsi katsetta seuraavaan kohteeseen muista miten hienoa oli että perintömatto olikin kunnossa ja ripulipaska koristaakin ainoastaan 160leveää karvalankamattoa. Avaa ikkuna, kääri matto ja siirrä se suotuisampaan paikkaan (likoamaan fairy/pyykinpesujauhe/mikätahansapesuainekaapistalöytyväpesuaine -veteen) herätä suloisesti uinuvat koirat unesta aamulenkille ja nauti raikkaasta ilmasta ja siitä kiinteästä kikkareesta minkä koirasi päättää keskelle jalkakäytävää pyöräyttämään. Ota ihan rennosti vaikka huomaat että hektisen aamun johdosta unohdit juuri kaikki kakkapussit eteiseen ja aamuruuhka on parhaimillaan. Pyri hymyilemään ilkeästi katsoviin vastaantulijoihin niin että kasvosi välittävät vain positiivista energiaa kaikenmaailman koiravihaajille. Voit etsiä ympäristöstä keppiä, isoja lehtiä tai vaikka kiviä joilla siirtää ihanat kikkareet sivumpaan odottamaan hetkeä jolloin pääset ne noutamaan kakkapussin avulla roskikseen saakka. Mikäli näitä ei löydy, voit yritellä varovasti liiskaamatta potkia ne kenkien avuin reunaan. Matto on menossa pesuun jokatapauksessa, kyllä siinä yhdet kengätkin menevät sivussa?

Lenkkiä jatkaessa huomaat että vettä alkaa satamaan kaatamalla, ja se ikkuna minkä avasit olikin kattoikkuna. Palaa nopeasti sisään (luojan kiitos, avaimet ovat mukana toisin kuin eilen aamuna!), sulje ikkuna ja heitä pyyheitä sateen kastaman sängyn päälle. Kokemuksesta oppineena muistat, että se paska ei ainakaan katoa sieltä matosta joten voit keittää kahvit kerätäksesi energiaa siivousoperaatiota varten.

Ihana kahvin porina säestää koirien ruokakippojen kolinaa täyttäessäsi niitä eilen sulatetulla, koirien mielestä herkullisella verisellä jauhelihalla. Ei ole selvää kumpi koirista oli matolle antautunut joten ruokaa laitetaan varovasti molempien kippoon maitohappobakteerien maustamana.

Koirat istuvat niin nätisti odottaessaan ruokaa odottaessaan lupaa syömiseen. Sen saadessaan ne ryntäävät ruokiensa kimppuun samalla kun sinä kaadat kahvia kuppiin seuratessa koirien syömistä. Huomaat kahvikupin täyttyvän nopeasti koska sitä on myös pöydällä. Se on myös maitokahvin väristä ilman maidon lisäämistä josta voinet päätellä sen sisältävän eilisillan kahvin joka piti jättää pöydälle lähtiessäsi kauppaan ennen niiden sulkeutumista. Kaada epäonnistunut kahvi takaisin lavuaariin ja kaada loput kahvit puhtaaseen kuppiin. Lisäät maidon (joka on onneksi juuri kaupasta ostettua, toisin kuin eilisiltana lisäämäsi maito..). ja istahdat alas pohtimaan maton pesuun oikeanlaista pesuainetta.

Tajuat, että kyllä, kaapista löytyy mäntysuopaa koirien pesun jäljiltä! Ostos joka ei todellakaan ollut turha -onneksi sitä on paljon pakkauksessa koska huomaat että verinen jauheliha nappuloineen ja maitohappobakteereineen näkyykin olevan keittiön matolla. Onneksi kämppis juuri pesi maton nelisen päivää aikaisemmin joten koira voi turvallisesti syödä ruokansa myös matolta -ruokakipot kun ovat varsin yliarvostettuja.

Juo kahvi loppuun. Lataa kahvinkeittimeen uusi satsi kahvia valmiiksi ja siirry mäntysuopatörppösi kanssa yläkertaan katsomaan karvalankamaton tilannetta. Koska teillä sattuu olemaan suihkukaappi normaalin suihkun sijasta, saattaa peseminen tuottaa hetkellisesti ongelmaa asetellessasi mattoa mahdolliseen järkevään pesuasentoon. Tässä vaiheessa kiität jälleen koiraasi siitä, että se jätti huomenlahjansa maton reunaan eikä sen keskelle. Peset matot, sijoitat ne kuivamaan. Oi tuota ihanan raikasta mäntysuovan tuoksua huoneistossa!

Käyt hakemassa toisen kupin kahvia ja kävelet kohti tietokonehuonetta koska tietokoneen imurointi on edessä ennen sen totaalilahoamista. Laittaessasi valot työhuoneeseesi, huomaatkin yllätykseksesi ettei onni siihen loppunut. Sitä oli päässyt ripuloinnin ohessa kaamea pissahätä yllättämään. Siivoat pissat ja aloitat tietokoneen imuroinnin. Voi sitä riemun määrää! Kone käynnistyi eikä päästä epäilyttäviä ääniä. Teet pakolliset jutut joita olet luvannut hoitaa ja mietit iltapäivän treenejä koiran kanssa. Pihalla on sateesta huolimatta todella lämmin joten treenipäivähän on todella hyvä!

koirat nukkuu rauhallisesti vieraspatjojen päällä. Mistä lienee toinen (se herkkävatsainen) tällä kertaa mahansa sekoittanut. Onneksi aamun lenkillä tulikin jo kiinteää joten huolta ei ole. Käyt hakemassa kolmannen kupin kahvia kun törmäät päivän kolmanteen iloiseen yllätykseen, kurapaskaan. Onneksesi -lattialla.

Siivoat ja mietit kumpi ja missä vaiheessa. Siivoomisen jälkeen siirryt vihdoin kahvinkeittimen ääreen ja huomaat koiran täpöttävän ulko-oven edustalla kiireisen näköisenä. Nopeasti remmi kaulaan ja ulos pusikkoon (koska et taaskaan muistanut juosten lähtiessäsi kakkapussia mukaasi). Syyllinen selvisi, se oli se teräsvatsa kuralla. Sisälle palatessasi pohdit mistä ihmeestä se olisi voinut ruikulle mennä ja päätät siirtää treenit ainakin huomiseen. Otat kupin kahvia, katsot postin ja heität mainokset lehtiroskien laatikkoon portaiden alle. Samalla huomaat lähtövalmiuteen laittamasi paperinkeräykseen lähtevän paperikassin vieressä myös roskikseen lähdössä olevan roskapussin -hajoitettuna kuten asiaan kuuluu.

Ha, syy selvisi! Mietit. Jääkaapin sisällön tyhjääminen eilen illalla oli hyvä idea, parempi idea olisi ollut viedä se roskiin samalla kun lähti sinne kauppaan tyhjennettyään jääkaapin vanhoista maitopurkeista ja muista elintarvikkeista.

Keräät roskat, paperit ja otat kakkapussit mukaasi hoitaaksesi roskat roskikseen saakka ja kerääksesi aamulla jätetyt paskat roskikseen saakka. Ompa sielä lämmin keli, toden totta. Eipä uskoisi että ensilumi tuli jo kertaalleen maahan. Tullessasi sisälle huomaat unohtaneesi avaimet eteiseen käsiesi ollessa täynnä muuta rompetta. Ottaessasi puhelinta esiin huomaat että taskusi on tyhjä, se puhelinhan on latauksessa tietokoneen luona. Polttaisit tupakan jos niitä olisi tarjolla, mutta kuka sitä tupakkaa nopealle roskien vienti reissuille ottaisi mukaansa?

Samassa naapuri, todellinen enkeli, astuu rapusta ulos ja pääset samalla ovenavauksella sisään sateesta. Tajuat että jätit kotioven auki lukosta eilen illalla ravatessasi tyhjentämässä autosta kuormaa. Huojennut helpotuksesta että ei tarvitse kehittää apua oven avaukseen ja napsaiset ovesta lukon alas, otat kupin kahvia ja istahdat sohvalle.

Ripulista kärsivä koira astelee eteesi, istahtaa ja katsoo suloisesti silmiin. Onneksi pihalla sataa, ei edes tekisi mieli lähteä treenaamaan.

Eikä ole edes maanantai.

Seis äkkilähdöille!

treenihaaste 5

ottaessasi haasteen vastaan,  linkitä ylläoleva kuva postauksessasi tähän kirjoitukseen

Hieman myöhässä ilmestyi treenihaaste tällä viikolla, media-assarilla on pikkasen ongelmia koneen kanssa ;D

Yhteiskunta asettaa nykyään koirillemme huimia odotuksia ja vaatimuksia. Vaatii paljon että koira on "yhteiskuntakelpoinen" ja jotta se osaa elää yhteiskuntamme ehdoilla. Omistajina meidän tehtävämme on näyttää koirillemme mikä on yhteiskuntamme hyväksymiä käyttäytymismalleja. Koiran hallinta on monesti vaikea käsite ja sen määritelmä riippuu paljon koiranomistajasta. Minulle hallintaa ei ole kaulapannan ja hihnan käyttö -minulle se on näkymätön side joka pätee koiraan vaikka se ei olisi kytkettynä. Hallinta perustuu kuitenkin aina omistajan ja koiran väliseen suhteeseen ja jotta koira voisi olla sinulla koskaan hallinnassa -tulisi suhteenne olla osapuolia kunnioittava ja asemasi sellainen että koira ottaa sinulta mielellään vastaan ohjeita uusia käyttäytymismalleja vanhoja korvatakseen.

Uusien toimitamallien esteenä olemme usein me ihmiset; ajatellaan että koira loukkaantuu tai on väärin että koira ei saisi toteuttaa itseään jahtaamalla jänistä. Pitää kuitenkin muistaa, että koira on eläin joka on satoja vuosia selvinnyt ainoastaan sen avulla että se pystyy muokkaamaan käytöstään ympäristön mukaan. Se ei siis loukkaannu siitä että se ei pääse jänistä ajamaan vaan on onnellinen että se saa tilalle palkitsevamman ja hyödyllisen käyttäytymismallin.

Sinun täytyy kuitenkin kantaa vastuusi valitsemastasi rodusta, minusta on väärin että metsästysroduilta on aikojen saatossa pyritty vähentämään esimerkiksi saalistusviettiä. Rodut ovat rikkautemme joten älä pyri poistamaan rodusta tärkeää ominaisuutta vain siksi että sinusta ei ole ylläpitämään rodun oikeanlaista luonnetta ja viettivahvuuksia. Sen sijaan voit näyttää koirallesi missä tilanteissa se saa lähteä saaliin perään (metsästys, ratakisat jne..) ja missä tilanteissa sen kannattaa pysyä vierelläsi.

Koira on eläin, siksi täytyy muistaa että vietit ovat siihen "asennettu" tarkoituksella ja mikäli sekä ruokimme viettiä (ratajuoksut) antamalle sille ympäristön toteuttaa sitä, saattaa aivopieru joskus yllättää ja koira yhdistää vietin harjoittamisen väärään tilanteeseen (vapaana juostessa metsässä). Koira on eläin etkä voi siksi luottaa siihen koskaan 100%, jos voisi -ei se olisi eläin lainkaan.

Tässä haasteessa lähdemme parantamaan hallintaa ja pyrimme siihen että koirasi pääsisi nauttimaan vapaana juoksusta ja lenkkeilystä. Mikäli koirasi ei ole koskaan ollut irti, et voi sitä summanmutikassa myöskään päästää vapauteen opettamatta sille ensin perusasioita lähellä pysymisestä ja vieraiden ihmisten ja koirien kohtaamisesta. Et voi myöskään päästää koiraasi irti koska tahansa ja missä tahansa (ellei se ole ehdottomassa hallinnassa!), koirien irtipidosta on erilaisia lakeja joihin kannattaa tutustua ennenkuin turvautuu jokamiehenoikeuksiinsa.

Lakeja koiran irtipidosta voit lukea näistä linkeistä:
- http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=j%C3%A4rjestyslaki- http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=mets%C3%A4styslaki

Hyvä koiranomistaja ymmärtää myös sen, että koiran irtipito on aina riski ja aina voi sattua mitä tahansa yllättävää. Metsässä saattaa vastaan juosta vihainen koira joka ei ole omistajansa hallinnassa, koira lähteekin rusakon perään ja juoksee auton alle, se ajautuu sinusta liian kauas ja eksyy osaamatta takaisin kotiin, se kohtaa villieläimen jonka vuoksi seuraukset saattavat olla moninaiset; suurten petoeläinten kohtaaminen harvoin päättyy hyvin, pienten eläinten kanssa kahakkaan joutumisen riski saattaa olla pienempi mutta erilaiset loiset ja taudit sitäkin yleisempiä. Kaikkeen ei voi varautua -mutta koiran elättäminen pumpulissa ei kuitenkaan ole sen parempi vaihtoehto vaikka se itsestä tuntuisikin hyvältä.

Muutos lähtee itsestä. Aloita seuraava aamunne eritavalla; kuvittele heti aamulenkillä että hihnaa välissänne ei olisikaan. Mitä tahansa teetkin, älä turvaudu hihnaan vaikka se turvallisuussyistä koirasi kaulassa roikkuisikin. Käytä ääntäsi, kehu ja palkitse koiraa. Mieti keinot millä saat koiran huomion erilaisissa tilanteissa. Tehtyäsi aikaisemmat haasteet tulisi koiran jo tässä vaiheessa ottaa sinuun automaattisesti kontaktia ja olet vastaehdollistanut sitä erilasiin tilanteisiin ja kohteisiin niin, että se saa ympäristön ärsykkeistä palkan sinulta. Tämä on tärkein pohjustus mitä voit harjoitella ennen kuin voit edes miettiä hihnattomasti kulkemista.

Vastaehdollista vieraisiin koiriin, ihmisiin, ääniin, nopeasti liikkuviin asioihin jne..

Määritä rajat. Millaisella välimatkalla koiran tulisi sinusta pysyä vapaana ollessaan? Tulisiko sen pysyä jatkuvasti näköetäisyydellä, myös sillä on eroa onko koirasi 15 vai 50 metrin säteellä sinusta. Osta liina helpottaaksesi irtipitoa -sinun ei tarvitse pitää liinasta jatkuvasti kiinni, mutta saat nopeasti koiran kiinni mikäli se erkanee liian kauas sinusta tai näet kauempaa kohteen voit ottaa liinan päästä kiinni ilman että koira kuitenkaan tuntee painetta kaulassaan. Näin voit arvioida miten tilanne sujuisi koiran vapaana ollessa.

Älä päästä koiraa hallinnasta hetkeksikään. Kun ajat keskelle metsää ja avaat auton oven, älä kiljaise "vapaa" ja anna koirasi rynniä sekunnissa sadan metrin päähän iloisuuksissaan. Ota koira rauhallisesti autosta ja osoita omalla käytökselläsi että sen tulee pysyä lähelläsi vaikka se pääsee vapaana juoksemaan. Ollessasi varma ympäristöstä, päästä koirasi tekemään ilopyrähdyksiä kauemmas, mutta opeta se tulemaan saman tien luoksesi takaisin ettei se opi "jäämään niille teilleen".

Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Kun olet harjoitellut koirasi kanssa "hihnattoman" elämää (ethän silti koskaan ole ilman hihnaa taajamassa! Monet ihmiset pelkäävät koiria ja vapaana, vaikka koira olisi hallinnassa, on se suurin kauhistus oikeasti koirapelkoiselle ihmiselle!!), ota harjoitus käytäntöön esimerkiksi koirapuistossa. Mikäli koirasi puiston erilaisten ärsykkeiden seasta tulee kutsusta luoksesi -olet jo hyvällä mallilla! Ota metsälenkille mukaan tuttujasi ilmestymään yllättäen puskasta, tuttuja koiria kävelemään vastaan jne..

Etene rauhallisesti, voit aloittaa irtipidon myös (muista luvat!) pelloilla jossa näet itse pitkälle ja pystyt ennakoimaan tilanteita. Pidä koirallasi liina perässä ja ole koko ajan tietoinen ympäristöstäsi. Koiran vapaana juoksuttamisen ohessa ei kannata puhua puhelimessa vaan olla mukana hetkessä ja varautua ympäristöön!

Tee vapaana pidosta koulutustuokio. Kesken lenkityksen, harjoittele jotain. Tee lähellä pysymisleikkiä, kontaktia tai noutoa hetken aikaa ja jatka lenkkiäsi. Näin saat helposti varmistettua että koira on kuulolla ja olet suurempi ja parempi vahviste kuin mitä ympäristö sille on sillä hetkellä. Aktivoi sitä piilottelemalla nakkeja metsään, heittämällä kourallisen nakkeja metsikköön, piilottelemalla herkkuja puun kuorten väliin jne..

Porukassa tyhmyys tiivistyy, monen koiran omistajat tietävät tämän! Jos omistat useita koiria, opeta lähellä pysyminen kaikille! Koira pysyy mielellään laumansa mukana, mikäli sinulla on yksi varma koira joka pysyy lähelläsi, se opettaa vilkkaamallekin kaverille lähellä pysymisen toisinaan todella helposti. Mikäli sinulla on koira joka itseluottamusta uhkuen painelee sinusta kilometrien päähän, saattaa tottelevaisemmat mutta epävarmemmat koirat lähteä itsevarman koiran perään. Mieti siis tarkoin montako koiraa pystyt pitämään hallinnassa ja mitä muut koirat opettavat koirallesi. Olisko järkevämpää pitää aina toinen koira hihnassa toisen juostessa? Mieti miten toimit useamman koiran kanssa tarkasti!

Opeta koirallesi "Ei"/ "Seis" -käsky/t joka tarkoittaa sitä, että sen täytyy keskeyttää toiminta jota se on juuri tekemässä. Tämä auttaa erilaisten raatojen ja muiden herkkujen poiminnassa jotka huomaat koiran jälkeen tai mikäli koirasi on ampaisemassa jonkun perään.

Pidä palkkaa aina mukanasi, oli se sitten lelu tai namit ja palkitse koiraa aina sen ottaessa sinuun kontaktia!

Katso aikaisemmat treenihaasteet jotka ovat antaneet pohjan tämän kaiken opiskeluun; TREENIHAASTEET -välilehdeltä.

Kaikenmaailman kysymyksiä otetaan vastaan kommentointiloodassa ja pyrin vastailemaan niihin parhaani mukaan :)!

sunnuntai ♥

Hyvä sunnuntai koostuu koirien vapaana juoksuttamisesta, kirpeästä kelistä, kahvista ja tutulta saaduista hirvenjaloista. Käytiin pitkästä aikaa karvian mestoilla ja koirat pääsi nauttimaan hiekkakuoppien tarjonnasta voimatreenin muodossa. Meillä on kyllä ollut etuoikeus koirien kanssa kasvaa maalla -koirat on heti nuoresta saakka päässeet kehittämään lihaksistoaan vaihtelevassa maastossa tasapainoaan ja lihaksistoaan kehittäen.

Olen tässä vääntänyt "pentu tulee kotiin" materiaalia eikä voi liiaksikaan vakuuttaa uusia koiranomistajia vapaan liikunnan tärkeydestä erilaisissa maastoissa. Meillä on koirat alusta saakka kulkeneet irti niin joen kivillä loikkien kuin metsän vaihtelevissa maastoissa -hiekkakuopalla juoksemisesta puhumattakaan. Erityisesti hiekkakuopilla juokseminen on kehittävää liikuntaa koiran lihaksistolle ja on tosi hyvä vaihtoehto voimatreeninä.

Tuo bloggerin kuvalataus huonontaa sairaasti kuvien laatua! Tosi ärsyttävää!

Eilen käytiin Rytmin ja Jennan lauman kanssa vetuuttelemassa, tai liukastelemassa paremminkin. Tiet oli jo pikkasen jäässä ja välillä pikkusen kyllä jännitti kolmipyörän kanssa meno ja mua veti kuitenkin vaan yks koira! Rytmiki veti huomattavasti varovaisemmin ja vauhtikin oli huomattavasti hitaampi kuin viimeksi kun oltiin vetuuttelemassa. Ja ettei reissu ihan nappiin olisi mennyt, niin autossahan meni ovet lukkoon -tietenkin niin että avaimet ja Samperi oli autossa.. Siinä sitten rautalangalla miesvoimin onkimaan lukkoja auki oven raosta. No onneksi koettelemus ei kauaa kestäny, siinä lumisateessa seisoskelu ei ollu varmaan kenestäkään erityisen mukavaa :D

"Kyllä se jää jo kestää!"

Luntaki ollaan saatu viikonlopun aikana, joskin suurinosa myöskin sulanu. Tuliski sitte kunnolla sitä lunta jos meinaa! Suksiaki pemmastin tänää Karvian varastoista jos vaikka tänä vuonna oikeesti pääsis hiihtämään noiden jätkien kanssa. Sukset löyty, monoja ei, mutta onneks on vielä hetki varmaan aikaa niitä metsästellä, loppuviikoksi kuitenkin luvattu pelkkää sadetta ja plussaa joten ladut tuskin ihan vielä hiihtäjille aukeaa :)

Rytmi on lihonu viime punnituksesta parin kk takaa kaheksan kiloa! Aikamoinen määrä! Rytmi laihtu tossa kesän lopussa reippaasti, vaihdettiin tujumaan ruokaan ja tulokset näkyy ;)! Toki tehdään nyt huomattavasti enemmän kuin kesällä ja lihaksistokin on kehittynyt huomattavasti kesältä. Vielä tuo ei liikana näy ja täytyy sanoa että tuo kahdeksan kiloa oli mulle täys yllätys, täytyy ehkä vielä tarkistaa uudestaan tuo paino. Samperillekin oli tullut muutama kilo onneksi lisää! Kesä kun meni Samperilla siihen paskaralliin niin ei mikään ruoka tietenkään edes tarttunut. Samperia nyt ei ole koskaan edes lihavaksi saanut, joten sen painon kanssa ei tarvi edes kauheasti murehtia että liiaksi pääsisi kertymään.

Ja pojat sai tänään myös hirvenjalkoja! Oli ne liekeissä kun näki jätesäkin sisällön sorkkineen päivineen. Mahtoi niitä harmittaa kun ne syömisen sijasta siirty suoraan pakastimeen käyttöä odottelemaan verijäljelle pääsyä. Toivottavasti kelit vielä sallii verijäljen tekemisen.

 Toivottavasti muillakin on ollu yhtä lepponen viikonloppu ja sunnuntai erityisesti! Koirille herkkuja naamariin, itelle glögiä, villasukat ja viltti ja linnottautuminen tv:n ääreen viimeistelee kyl tän ehtoon ♥