Voimaannuttava jouluviikko ♥

Tässä vaiheessa, kun joulu on ohi, blogit on lopettaneet kalenteritouhunsa ja "yli-intoilunsa" joulusta, voin sen kirjoittaa. Me ei pidetä joulusta. Me tykätään kyllä lumesta, kirpeistä paukkupakkasista, hiihtämisestäkin jopa nykyään (koirien kanssa siis), haalareista, lämpimästä kaakaosta, pulkkamäestä ja lumisodasta. Oikeastaan joulu ei ole tuntunut joululta enää muutamaan vuoteen, toki välillä se sisäinen ipana nostaa päätään ja voi olla jopa ihan tohkeissaan (lähinnä ruuasta) -mutta pääsääntöisesti se on hirveän stressaavaa aikaa lahjaostoineen ja jouluresseineen. Pessimisti ei pety, ja tänävuonna tämä jouluviikko (heti aaton jälkeen siis) on yllättänyt mut äärimmäisen positiivisesti! Ehkä ensvuonna meilläkin on jouluintoa yhtä paljon kuin muilla bloggaajilla ;)

Meillä oli kaikenkaikkiaan hyvin rento joulu, aattona pakkasin mukaan koirat ja vähän tykötarpeita ja suunta oli maalle joulunviettoon. Kamera tietysti mukana vaikka sen mukana kantaminen on tuntunut viimeaikoina tosi vaikealta (yksi asia muiden joukossa). Kuvausasiakkaat on toki ollu aivan ihania ja niistä on tullu aina uutta puhtia valokuvaukseen, mutta kun pari viime kuukautta on ollu yhtä taistelua kaiken kanssa (ihme kyllä, ei koirien!) niin valokuvaus kärsii. Tuntuu että kaikki kuvat on yhtä suttua ja huttua. Vaikka RR:n blogi onkin kanava jonne laittelen lähinnä fiiliskuvia, eikä kuvien laatu ja "oikeaoppisuus" ole se tärkein, ei niitä halua julkaista missään.

Nyt kamera on pyörinyt mukana, ja kuten tämänkin päivän kuvista huomaa, olisi ollut viisaampi ratkaisu pistää kamera automaatille ja antaa räiskyä. Pari viimeistä päivää oon mennyt sieltä mistä aita on matalin, kattellut että kuvista saa jotain selvää ja antanut mennä. Joo, kuvien laatu ei ole mitään parasta, mutta se on ollut hirveän rentouttavaa! Jotenkin sitä rimaa tuppaa nostamaan ja nostamaan, ja unohtaa sen perustuksen -sen pitää antaa enemmän kuin se ottaa. Ja viime päivinä se on ollut juuri sitä!

Joten, pahoittelut, kuvat on suttua ja huttua, mutta esimerkiksi tämän päivän peltolenkillä meillä oli koirien kanssa ihan mahtavaa! Samperi joka on alkanut pelleilemään luoksetulojen yms. kanssa, tuli jokaisesta käskystä lähelle ja molemmat selkeesti nautti hangessa telmimisestä. Toki Rytmin kintut paleltuu tottumuksesta tosi nopeasti, ja puolen tunnin päästä se alkaa viimeistään nostelemaan jalkojaan paljon merkiksi siitä että nyt saa riittää.

Mutta kuitenkin, jouluviikkoa on vielä päivä jäljellä, vuottakin vielä melkein viikon verran. Onse hyvä tässä vaiheessa alkaa ottamaan rennosti ja unohtaa paineet ainakin hetkeksi ;) Tänään onkin kehitelty vaikka mitä uusia kuvausprokkiksia, eikä näiden kehnojen kuvien muokkaaminen ole haitannut lainkaan niin paljoa. Että jos jotain ensivuodelle pitää luvata, niin se jatkuva stressaaminen -sen voisi lopettaa sitten samointein kun tuntuu että sitä alkaa liiakseen pukkaamaan. Suurin osa tämänkin talouden stresseistä koostuu asioista joihin tehoaa vain aika joka näyttää mihin päin mennään ja millä suunnitelmalla, ne ei ainakaan parane stressatessa.

Eli ihanaa, rauhallista ja oikeasti -stressitöntä loppuvuotta kaikille ihanille lukijoille ja karvasille tovereille ♥